Riidanratkaisu – oikeudenkäynti, välimiesmenettely ja tuomioistuinsovittelu

Riidanratkaisusta yleisesti

Erimielisyydet ratkaistaan yleensä neuvottelemalla, mikä on ehdottomasti paras tapa. Jos sovintoon ei päästä, riita jätetään tuomioistuimen, välimiesoikeuden tai vapaaehtoisen sovintomenettelyn ratkaistavaksi. Juristeillamme on laaja erityisosaaminen ja kokemus riitojen ratkaisemisen kaikista eri vaihtoehdoista, jonka vuoksi vaikeimmatkin ongelmat tulevat ratkaistuiksi asiantuntevasti.

Riidanratkaisukeino – neuvottelu

Aina riitaa ei voi välttää. Sopijakumppani voi yllättää ikävästi tai ongelman syynä on jokin kolmas taho tai ulkopuolinen tekijä. Riidan syntyessä punnitaan, kuinka hyvin ja huolellisesti sopimus on laadittu ja kuinka hyvin sen riskeihin on varauduttu sopimusehdoin ja niitä täydentävin vakuutuksin.

Yhteydenotto juristiin heti riidan alussa on erittäin suositeltavaa. Näin voidaan välttää riidan laajentumista, asioiden sotkeentumista, tarpeettomia vahinkoja sekä sellaiset menettelyvirheet ja laiminlyönnit, joista voisi seurata myöhempiä oikeudenmenetyksiä.

Riita on aina myös oppimisen paikka. Riita nostaa usein esiin aiemmin tehtyjä virheitä tai sopimuksen heikkouksia. Yrityksen kannattaakin riita-asian hoidon yhteydessä tehdä yhdessä asianajajan kanssa tarvittavat muutokset esimerkiksi myyntisopimuksensa ehtoihin, jotta vastaavilta riidoilta jatkossa vältytään.

Riidanratkaisukeino – tuomioistuin ja oikeudenkäynti

Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus ja yleisiä hallintotuomioistuimia hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Toimistomme juristit voivat toimia avustajina näissä kaikissa tuomioistuimissa ja oikeudenkäynneissä.

Osapuolina tuomioistuimessa ovat riita-asiassa kantaja, joka laittaa jutun vireille, ja vastaaja, jota kohtaan vaatimuksia on kantajan toimesta esitetty. Jos kyseessä on hakemusasia, on asian vireille laittajana hakija.

Tuomioistuinmenettely on määrämuotoista ja se sisältää paljon menettelysääntöjä esimerkiksi siitä, mistä voi vaatia, missä voi vaatia, milloin voi tai pitää vaatia, mitä todistelua voi esittää ja miten. Riita-asioissa keskeiset määräykset löytyvät Oikeudenkäymiskaaresta.

Riidanratkaisukeino – tuomioistuinsovittelu

Tuomioistuinsovittelu toteutetaan yleisissä tuomioistuimissa eli useimmiten käräjäoikeudessa. Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille ja siinä voidaan sovitella riita- ja hakemusasioita. Sovittelu on aina vapaaehtoista, minkä vuoksi sovittelun aloittamiseen tarvitaan kaikkien riidan osapuolten suostumus.

Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Hänen tehtävänään on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin voi hyväksyä. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen. Sovittelu on luottamuksellista, mikä tarkoittaa sitä, ettei sovittelija kerro sovittelun sisällöstä ulkopuolisille eikä varsinkaan asiaa oikeudenkäynnissä käsittelevälle tuomarille. Sovittelusta ei laadita pöytäkirjaa eikä käytyjä keskusteluja muutoinkaan tallenneta.

Tuomioistuinsovittelu sopii nopeutensa ja kulutehokkuutensa takia hyvin myös yritysten välisiin riitoihin.

Riidanratkaisukeino – välimiesmenettely

Välimiesmenettely on luottamuksellinen vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle. Sitä käytetään vakiintuneesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Menettelyn etuja ovat nopeus, luottamuksellisuus ja tuomion täytäntöönpanokelpoisuus. Välimiesmenettelyn tuomarina toimii riidan kohteena olevaan aiheeseen perehtynyt kokenut, osapuolista riippumaton, juristi.

Välimiesmenettelystä voidaan sopia vasta riidan synnyttyäkin, mutta asiaan on paras tapa varautua jo aiemmin sopimukseen tai sopimusehtoihin lisätyillä välityslauseke-ehdoilla, joiden keskeisimmät kohdat yrityksen kannalta ovat paikka, kieli ja sovellettava laki.

Välimiesmenettely poikkeaa monelta osin tuomioistuinmenettelystä. Avustajaksi kannattaakin tästä syystä valita välimiesmenettelyt tunteva juristi.

Riidanratkaisukeino – markkinaoikeus ja kuluttajariitalautakunta

Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee ja ratkaisee kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, markkinaoikeudellisia asioita sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia riita-, hakemus- ja valitusasioita. Erityisesti julkisia hankintoja koskevissa epäselvyyksissä on usein ratkaistava, onko oikea paikka viedä asiaan eteenpäin Markkinaoikeus vai yleinen tuomioistuin – vaiko molemmat.

Kuluttajariitalautakunta antaa osapuolia sitomattomia suosituksia kuluttajariita-asiassa ja ohjaa kuluttajaoikeutta vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja täysistuntoratkaisuillaan.

Riidanratkaisun kustannusten turvaksi – oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus korvaa oman juristin palkkioita ja kuluja sekä tuomioistuimelle maksettavat oikeudenkäyntimaksuja. Eräät vakuutukset korvaavat myös niitä oikeudenkäyntikuluja, jotka vakuutettu tuomioistuimen päätöksellä velvoitetaan maksamaan vastapuolelle.

Oikeusturvavakuutus on usein osana yksityishenkilön kotivakuutusta, autovakuutusta tai maatilavakuutusta. Vakuutus voi sisältyä myös yrittäjien ja pienten yritysten yritysvakuutukseen tai kiinteistövakuutukseen. Vakuutusehdot on syytä lukea aina huolella. Vakuutusehdoissa on määritelty ne vakuutustapahtumat, joista aiheutuvia kuluja korvataan. Muita kuluja ei korvata. Vakuutusturvan voi menettää myös ajallisen tai alueellisen rajoituksen takia. Yritysten kannattaa erityisesti tarkistaa se, korvaako oikeusturvavakuutus välimiesmenettelyn kuluja ja jos, niin missä laajuudessa.