Haastehakemus käräjäoikeuteen

Mikä on haastehakemus käräjäoikeuteen?

Haasteella kantajan, eli vaatijan kanne tulee käräjäoikeudessa vireille ja sillä aloitetaan oikeudenkäynti. Oikeudenkäynti päättyy käytännössä tuomioon tai päätökseen. Päätös voi olla esim. sovinnon vahvistaminen osapuolten välillä. Haastehakemus on käräjäoikeudelle toimitettava asiakirja, jossa kantaja, eli vaatija esittää kanteensa, eli vaatimuksensa perusteineen saadakseen ns. suoritustuomion tai jokin oikeustilan vahvistetuksi taikka muotoamiseksi. Kantajan vastapuolta kutsutaan vastaajaksi. Esimerkki yleisestä ja tyypillisestä suorituskanteesta on vaatimus siitä, että velka tuomitaan maksettavaksi tai vahingonaiheuttaja velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa vahinko.

Millainen prosessi on laatia haastehakemus?

Haastehakemukset jakautuvat yksinkertaisiin ja selviin riita-asioihin sekä normaaleihin riita-asioihin.

Summaarinen riita-asia ja summaarinen haastehakemus

Yksinkertaista riita-asiaa kutsutaan summaariseksi riita-asiaksi. Haastehakemus laitetaan vireille oikeushallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Niissä kysymys on siitä, että asia on riidaton, mutta syystä tai toisesta vastaaja ei ole reagoinut vaatimukseen. Summaarisissa asioissa on kysymys usein velan, kuten vuokrasaatavan vaatimisesta, häädöstä, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamisesta. Mikäli nämä asiat haasteen toimittamisen jälkeen muuttuvat riitaisiksi, käräjäoikeus siirtää ne normaaliin riita-asian käsittelyyn. Haastehakemus on summaarisessa asiassa suppeampi eikä perustelujen tarvitse olla niin yksityiskohtaisia kuin riitaisessa asiassa. Myöskään todistelua ei tarvitse ilmoittaa. Kantajan, eli vaatijan tulee ilmoittaa hakemuksessa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen. Vaatimuksen tulee kuitenkin olla täsmällinen ja niin yksilöity, että tuomio voidaan panna täytäntöön.

Riitaisen asian haastehakemus

Riitaisessa asiassa tulee laatia yksityiskohtaisempi kirjallinen haastehakemus, joka toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan. Tällöin kanne tulee vireille. Haastehakemuksessa esitetään kantajan, eli vaatijan yksilöity vaatimus tai yksilöidyt vaatimukset sekä ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Lisäksi tulee nimetä mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka asiassa aikoo esittää vaatimuksensa tueksi ja todeta, mitä kullakin todisteella aikoo näyttää toteen. Tätä kutsutaan todisteen teemaksi. Todisteita ja niiden teemoja voi myöhemmin prosessin kestäessä täydentää ja täsmentää, mutta keskeiset tiedossa olevat todisteet on hyvä nimetä heti haastehakemuksessa.

Usein riitainen asia on laadultaan niin vaikea, että on hyvä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kääntyä oikeudellisen avustajan puoleen. Useimmat oikeudelliset asiat ovat sellaisia, että osapuolet voivat sopia ne haluamallaan tavalla. Näitä asioita kutsutaan ns. dispositiivisiksi riita-asioiksi, joissa sovinto on sallittu. Tällä on se merkitys, että asianosaisen on oltava erityisen tarkka, että kaikki vaatimukset on esitetty ja että oikeisiin seikkoihin ja perusteisiin on vedottu oikea-aikaisesti. Tuomioistuin ei voi tuomita muuta kuin on vaadittu eikä perustaa tuomiotaan sellaisiin seikkoihin, joihin ei ole vedottu. Tuomioistuinprosessissa on useita prosessuaalisia määräaikoja kanteen vireilläolosta alkaen, joiden laiminlyönti tai inhimillinen unohtaminen voi johtaa merkittäviin oikeudenmenetyksiin.

Missä tilanteessa haastehakemuksen käräjäoikeuteen voi tehdä?

Haastehakemus käräjäoikeuteen tulee siis tehtäväksi, kun osapuolten välinen oikeudellinen asia ei ratkea neuvotteluilla, vaan riitautuu. Se tulee myös tehtäväksi, jos joku ei vastaa velvoitteistaan, vaikka asia muuten ei riitautuisikaan, jolloin haaste voidaan käsitellä yllä todetussa summaarisessa menettelyssä.

Itse laadittu haastehakemus käräjäoikeuteen – kannattaako se?

Sillä, että itse laatii haastehakemuksen, ei todennäköisesti säästä, mikäli jatkossa tulee tarve juristille. Juristilla on jo tietty selkeä vaatimuksen esittämistapa, jonka pohjalta asian voi selkeämmin oikeudenkäynnissä esittää ja prosessata ja itselaaditun haasteen pohjalta tämä voi olla vaikeampaa. Haaste tuleekin tällaisessa tilanteessa usein asiakkaan edun kannalta laadittavaksi uudelleen juristin toimesta tai tehdä kirjallinen lisälausuma. Hyvä lähtökohta on myös se, että luottaa asian juristille, joka kyselee asian ratkaisemisen ja prosessaamisen kannalta olennaiset ja keskeiset kysymykset päämieheltään ja pitää tätä ajan tasalla.

Haastehakemus käräjäoikeuteen – mitä kuluja prosessissa on?

Kantajan tulee näyttää kanteensa toteen, ja asian hävinnyt osapuoli joutuu maksaa voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Usein omia kuluja tulee katetuksi vakuutuksen oikeusturvasta, mutta laajemmissa asioissa kulut nousevat usein korvauksen enimmäismäärää suuremmiksi. Vastapuolelle tuomittuja kuluja vakuutukset korvaavat vain äärimmäisen harvoin ja se on poikkeuksellista. Nämä tulee tarkistaa oman vakuutuksen ehdoista.