Käräjäoikeuden haastehakemukseen vastaaminen

Käräjäoikeuden haastehakemukseen vastaaminen ja sen perusteet

Käräjäoikeuden haastehakeumukseen ja sen vaatimuksiin tulee vastata, jos on perustellusti eri mieltä kantajan, eli vaatijan haastehakemuksessa esitetystä vaatimuksesta, sen perusteista ja/tai määrästä. Esitetty vaatimus, sen perusteet ja/tai määrä tulee kiistää ja niitä tulee vastustaa sekä vaatia, että ne hylätään. Kiistäminen tulee perustella, sillä aiheeton ja selvästi perusteeton kiistäminen voi johtaa kanteen hyväksymiseen tai vastauksen täydennyspyyntöön.

Käräjäoikeuden haastehakemukseen vastaaminen prosessina

Itse prosessi kulkee tiivistetysti siten, että haastehakemuksen tultua vireille se toimitetaan vastaajalle tiedoksi ja annetaan määräaika vastaukselle. Jos haastehakemuksessa on käräjäoikeuden mielestä täydennettävää, käräjäoikeus pyytää myöskin määräajassa täydentämään sitä ennen sen tiedoksi antamista vastaajalle. Vastaaja antaa vastauksen määräajassa tai pyytää siihen lisäaikaa. Yleensä tähän pyyntöön suostutaan, kunhan se on kohtuullinen ja se on määräajan puitteissa tehty. Vastaus lähetetään kantajalle ja usein tiedustelu siitä, suostuvatko osapuolet tuomioistuinsovitteluun. Jos suostuvat, asia siirtyy sinne. Kumpi tahansa osapuoli voi kieltäytyä, jolloin asiaa ei voi sovitteluun ohjata. Haasteesta vastaukseen kestää keskimäärin 3-4 kk.

Jos asia jatkuu riitaisena, tuomioistuin voi pyytää lausumaa vastapuolen vastauksen johdosta tai kutsua asianosaiset ns. valmisteluistuntoon, jossa mm. selvitetään mikä asiassa on riitaista ja mikä riidatonta sekä mistä oikeudenkäynnissä tulee esittää näyttöä, eli todistelua. Tähän vaiheeseen menee usein useampi kuukausi, isoissa tuomioistuimissa jopa vuosi.

Myös valmisteluistunnon jälkeen saatetaan pyytää lausumia, jossa vaatimuksen perusteita täydennetään samoin kuin todistelua. Tuomioistuin asettaa lisäksi ns. prekluusioajan, johon mennessä kaikki perusteet ja todisteet tulee toimittaa tuomioistuimelle. Tämän ajan jälkeen ei uutta aineistoa saa enää toimittaa eikä uusiin seikkoihin ja todisteisiin vedota, eli oikeudenkäynnin kohteena on vain se aineisto, joka siihen mennessä on toimitettu ja ne seikat, joihin on vedottu. Myöskään muutoksenhaussa ei saa vedota muuhun. Tämä on siksi erittäin tärkeä ajankohta.

Sitten seuraa pääkäsittely, jossa todistelu otetaan vastaan, eli esitetään kirjallinen näyttö ja kuullaan asianosaiset ja todistajat. Se pyritään pitämään mahdollisimman pian valmisteluistunnon jälkeen.

Tuomioistuin antaa riita-asioissa tuomion yleensä 2 viikon kuluttua pääkäsittelystä. Tuomiosta voi valittaa tietyin edellytyksin ylempään tuomioistuimeen määräajassa, 30 päivässä tuomiosta. Tätä edeltää tyytymättömyyden ilmoitus 7 päivän kuluessa tuomiosta. Jos näitä ei noudata (niihin ei välttämättä myönnetä myöskään lisäaikaa), tuomio tulee mainittujen aikojen jälkeen lainvoimaiseksi. Eli jos tyytymättömyyttä ei ilmoita 7 päivän kuluessa, tuomio on sen jälkeen jo lainvoimainen. Jos ilmoittaa, mutta ei valita 30 päivän kuluessa, käy samoin. Osapuolet voivat tehdä sovinnon ennen pääkäsittelyä milloin vain, mikäli löytävät kompromissin.

Mitä tapahtuu, jos en vastaa käräjäoikeuden haastehakemukseen?

Jos haastehakemukseen ei anna käräjäoikeuden pyytämässä määräajassa vastausta, asiassa annetaan kantajan vaatimuksesta yleensä ns. yksipuolinen tuomio, jossa kantajan kanne hyväksytään ja vaatimukset tuomitaan kokonaisuudessaan vaatimusten mukaisesti. Käräjäoikeus ei siis tutki asiaa enempää. Kantaja ja tietyissä tilanteissa tuomioistuin huolehtii tuomion tiedoksi antamisesta vastaajalle, ja tästä tiedoksiannosta alkaa kulua 30 päivän pituinen takaisinsaantiaika, jossa ajassa asiaa voi hakea uudestaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi, mikäli siihen on perusteltua aihetta, eli käytännössä siihen, että kanteen kiistämiselle on perusteltu syy. Jos tätäkään ei tee, tuomio tulee lainvoimaiseksi, eli lopulliseksi.

Jos kanteeseen vastaa ja asia riitautuu, jutun hävinnyt osapuoli joutuu korvamaan yleensä vastapuolen kulut. Riitaisessa asiassa ne ovat usein hyvinkin suuria, keskimäärin 10 000 eurosta 25 000 euroon ja laajemmissa, joissa on myös paljon todistelua ja todistajia, kulut ovat usein jopa 35 000 euroa tai enemmänkin.