Oikeudenkäynti riita-asiassa

Riita-asian oikeudenkäynti käräjäoikeudessa

Oikeudenkäynnillä riita-asiassa tarkoitetaan yksityishenkilöiden tai yritysten välisen siviiliasian ratkaisemista tuomioistuimessa. Tyypillisiä käräjäoikeuteen etenevän siviiliriidan aiheita ovat esimerkiksi vahingonkorvaus, sopimusriita, laskuriita tai asuntokauppariita. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten riita-asian käsittely käräjäoikeudessa etenee ja mitä eri oikeudenkäynnin vaiheissa kannattaa huomioida.

Kanne, eli haastehakemus ja vastine

Oikeudenkäynti riita-asiassa tulee vireille, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuteen kanteen eli haastehakemuksen. Kanteessa on ilmoitettava seuraavat seikat:

1. juridinen vaatimus
2. vaatimuksen perusteet
3. vastapuoli eli vastaaja
4. todisteet ja todistajat
5. tuomioistuimen toimivalta
6. vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Kanteen muotoilussa on oltava huolellinen, sillä tuomioistuin ei voi tuomita enempää tai muuta kuin on vaadittu, vaikka asianosaisella olisi oikeus vaatia kannaltaan edullisempaakin ratkaisua.

Toisaalta liiallinen vaatiminen voi kostautua, sillä perusteettomat vaatimukset saattavat johtaa siihen, että kantaja joutuu korvausvelvolliseksi vastapuolensa oikeudenkäyntikuluista.

Käräjäoikeus antaa kanteen tiedoksi vastaajalle ja pyytää siltä vastinetta. Vastaajan on ilmoitettava, miltä osin hän vastustaa kannetta tai hyväksyy sen, sekä ilmoitettava perusteet ja todistelu vastustamisensa tueksi. Jos vastapuoli ei anna vastinetta määräajassa, tuomioistuin voi hyväksyä kanteen yksipuolisella tuomiolla, ja yksinkertaisimmillaan asian käsittely päättyy siihen.

Jos vastine antaa siihen aihetta, tuomioistuin voi vielä pyytää kantajalta lisälausumaa. Kun käräjäoikeudella on tarvittavat tiedot asianosaisilta, asia jää käsittelyjonoon odottamaan valmisteluistuntoa.

Suullinen valmisteluistunto käräjäoikeudessa

Yleensä riita-asian käsittely edellyttää suullisen valmistelun toimittamista. Suullisen valmisteluistunnon tavoitteena on saattaa asia riittävän selkeään tilaan, jotta pääkäsittely voidaan järjestää. Suullista valmistelua johtaa käräjäoikeuden tuomari, ja paikalle kutsutaan asianosaiset ja heidän asiamiehensä. Mahdollista on myös, että asiamies osallistuu yksin valmisteluun päämiehensä puolesta, jos päämies ei halua olla paikalla. Todistajia ei kutsuta valmisteluun.

Valmistelun päätavoitteet ovat:

• Valmistelussa selvitetään, mitkä seikat asiassa ovat riitaisia ja mitkä riidattomia eli mistä osapuolet ovat eri mieltä.
• Valmistelussa määritellään asian lopullinen todistelu. Jotkin todisteet voivat käydä turhiksi, jos ne koskevat riidattomaksi osoittautuneita seikkoja. Valmistelun päätyttyä osapuolilla ei ole enää lupaa ilmoittaa asiassa uusia todisteita tai todistajia.
• Valmistelussa selvitetään, onko edellytyksiä sopia asia tai haluavatko asianosaiset kokeilla tuomioistuinsovittelua. Asian käsittely tuomioistuimessa jää tauolle tuomioistuinsovittelun ajaksi ja jatkuu, jos sovittelu ei johda asian päättymiseen.

Valmistelun aikana käräjätuomari laatii asiasta yhteenvedon, josta käyvät tiivistetysti ilmi vaatimukset, niiden perusteet sekä todistelu. Yhteenveto toimii pääkäsittelyn pohjana, joten asianosaisen on tärkeää huomauttaa, jos yhteenvedossa on puutteita tai virheitä.

Riita-asian pääkäsittely käräjäoikeudessa

Pääkäsittely järjestetään, kun asian valmistelu on päättynyt. Yksinkertaisissa asioissa valmistelu ja pääkäsittely voidaan järjestää samana

päivänä.

Monimutkaisemmissa jutuissa valmisteluun ja pääkäsittelyyn varataan useampi istuntopäivä. Kuten valmistelussakin, asianosainen voi halutessaan jäädä pois pääkäsittelystä ja antaa lakimiehensä edustaa häntä.

Pääkäsittelyn aluksi tuomioistuin esittelee asian ja tiivistää, mihin valmistelussa on jääty. Tämän jälkeen kantaja ja vastaaja pitävät suulliset alkupuheenvuorot, joiden aikana he esittävät vaatimuksensa ja oman mielipiteensä asiasta.

Riita-asian pääkäsittelyssä käydään suullisesti läpi ensin kirjalliset todisteet ja sitten henkilötodistelu. Todistelu vie usein suuren osan pääkäsittelyn kestosta. Kumpikin osapuoli esittelee omat todisteensa ja pyrkii kertomaan, miksi heidän nimeämänsä todisteet puhuvat heidän vaatimuksiensa puolesta. Vastapuolen todisteita voi myös kommentoida.

Todistajien ja asiantuntijoiden kuulemiselle varataan ajankohta, jolloin todistajien tulee olla läsnä joko henkilökohtaisesti tai etäyhteydellä sen mukaan, miten heidän kuulemisensa on sovittu järjestettäväksi. Myös asian osapuolia itseään voidaan tässä yhteydessä kuulla todistelutarkoituksessa. Todistajat, jotka eivät ole asianosaisia, eivät saa jäädä saliin seuraamaan pääkäsittelyä oman todistusvuoronsa ulkopuolella, vaan he odottavat vuoroaan ulkopuolella. Todistajalla on todistamisen yhteydessä oikeus vaatia korvausta todistamiskuluista siltä asianosaiselta, joka on kutsunut hänet todistajaksi.

Todistaja esittää kertomuksensa suullisesti, jonka jälkeen todistajan nimennyt osapuoli ja sen jälkeen vastapuoli saavat esittää kysymyksiä todistajalle. Vastakuulustelun aikana on mahdollisuus testata vastapuolen todistajan kertomuksen luotettavuutta.

Pääkäsittelyn lopuksi kumpikin osapuoli saa antaa vielä loppupuheenvuoron, jossa otetaan kantaa todistajien kuulemisessa ilmi tulleisiin seikkoihin ja todistelun arviointiin, sekä kerrotaan oma näkemys siitä, miten käräjäoikeuden tulisi ratkaista asia. Tämän jälkeen esitetään vielä lopullinen oikeudenkäyntikuluvaatimus vastapuolelle.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Riippuen asian laajuudesta käräjäoikeus voi joko julistaa ratkaisunsa pääkäsittelyn päätteeksi tai ilmoittaa päivämäärän, jolloin ratkaisu toimitetaan kirjallisena osapuolille. Yleensä riita-asioissa tuomari tarvitsee aikaa ratkaisun laatimiseen.

Muutoksenhaku käräjäoikeuden ratkaisuun – hovioikeus

Käräjäoikeuden kirjallinen ratkaisu sisältää muutoksenhakuohjeet. Kumpikin osapuoli voi valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta ylempään oikeusasteeseen eli hovioikeuteen.

Myös molemmat osapuolet voivat valittaa samanaikaisesti, jos ratkaisu on epämieluisa kummankin kannalta. Valituksen ensimmäinen vaihe on tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden tuomioon, jolloin ei vielä tarvitse ilmoittaa perusteita.

Tyytymättömyyttä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta, ja se tehdään käräjäoikeudelle, joka on antanut ratkaisun. Jos tyytymättömyyttä ei ilmoita määräajassa, käräjäoikeuden ratkaisu saa lainvoiman eli jää pysyväksi.

Kun osapuoli on ilmoittanut tyytymättömyytensä ratkaisuun, hänen tulee 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta toimittaa käräjäoikeuteen valituskirjelmä, josta käy ilmi, miltä osin ja millä perusteella ratkaisuun haetaan muutosta hovioikeudelta. Yleensä valituksen käsittely hovioikeudessa edellyttää, että hovioikeus myöntää asiassa jatkokäsittelyluvan. Jos hovioikeus ei myönnä jatkokäsittelylupaa, käräjäoikeuden ratkaisu jää voimaan.

Lainvoimaiseen ratkaisuun on mahdollista hakea muutoksenhakuajan jälkeenkin muutosta ylimääräisellä muutoksenhaulla, mutta ylimääräisen muutoksenhaun kriteerit ovat tiukemmat kuin varsinaisen muutoksenhaun. Ylimääräinen muutoksenhaku voi olla mahdollinen esimerkiksi, jos tuomioistuinkäsittelyssä on poikettu laillisesta menettelystä tai jos tuomiossa on asiavirhe. Tyytymättömyys tuomion sisältöön ei sen sijaan ole riittävä peruste ylimääräiselle muutoksenhaulle.