Välimiesmenettely

Välimiesmenettely

Yritykset tai yksityishenkilöt voivat sopia välityssopimuksessa, että he sitoutuvat jättämään välisensä erimielisyydet yksityisten välimiesten käsiteltäväksi julkisen tuomioistuimen sijaan. Välimiesmenettely voi olla yleistä tuomioistuinta houkuttelevampi vaihtoehto, jos asianosaiset toivovat riitatilanteessa luottamuksellista, salaista ja ripeää käsittelyä, mutta kuitenkin myös oikeustieteellistä asiantuntemusta sekä sitovaa ratkaisua, jolle on mahdollista hakea viranomaisen täytäntöönpano.

Välityssopimuksessa sovitaan välimiesmenettelyn raamit

Välimiesmenettelyssä saadaan ratkaista sellaiset yksityisoikeudelliset riidat, joissa sovinto on asianosaisten välillä sallittu. Kyse on kokonaan osapuolten sopimusvapauteen perustuvasta riidanratkaisumahdollisuudesta. Välimiesmenettelystä sovitaan välityssopimuksella tai muun sopimuksen osaksi otettavalla välityslausekkeella. Yleensä sopimus välimiesmenettelyn käyttämisestä tehdään etukäteen ja sillä varaudutaan tulevaisuudessa ilmeneviin erimielisyyksiin, mutta välimiesmenettelystä on mahdollista sopia myös, kun riita on jo syntynyt. Hyvän välityssopimuksen tai välityslausekkeen laatiminen on olennainen osa välimiesmenettelyn onnistumista, sillä sopimuksessa otetaan kantaa esimerkiksi kuluvastuun jakautumiseen ja välimiesten valintaan.

Mitä välimiesmenettelyssä tapahtuu?

Asiaa käsittelemään valitaan yksi tai useampi välimies riippuen siitä, mitä osapuolet ovat sopineet. Laki välimiesmenettelystä ei aseta välimiehenä toimivalle henkilölle esimerkiksi tutkinto- tai rekisteröintivaatimuksia, joten lähes kuka tahansa saa toimia välimiehenä. Käytännössä välimiehet ovat yleensä oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita asiantuntijoita, joilla on erityistä kokemusta siitä oikeudenalasta, joka liittyy riidan aiheeseen. Jos välimiehien määrästä ei ole sovittu, heitä on välimiesmenettelystä annetun lain mukaan kolme. Yksinkertaisemmat asiat kannattaa sopia ratkaistavaksi yhden tai kahden välimiehen kokoonpanossa.

Välimies voi olla esteellinen käsittelemään asiaa, jos hän on asianosaiseen läheisessä kytköksessä kuten asianosaisyrityksen toimielimen jäsen. Välimiehen esteellisyys ei kuitenkaan ole ehdotonta, vaan osapuolten suostumuksella myös esteellinen välimies saa ratkaista asian.
Kuten yleisessä tuomioistuimessakin, asianosaiset ajavat välimiesmenettelyssä kukin omaa kantaansa ja esittävät välimiehille lausumansa, todistelun ja mahdolliset asiantuntijalausunnot. Myös välimiesmenettelyssä asianosaisen kannattaa käyttää apuna juristia. Välimiesten on tarkoitus toimia puolueettomina asian ratkaisijoina eikä osapuolten neuvonantajana, jolloin asianosainen tarvitsee puolelleen jonkun, joka osaa perustella ja muotoilla hänen kantansa juridisesti välimiehille.

Riita voidaan aina sopia ilman välimiesmenettelyä tai välimiesmenettelyn kestäessä, ja osapuolet voivat myös yhdessä päättää käsitellä riidan yleisessä tuomioistuimessa välimiesmenettelyn sijasta. Välityslauseke tai jo aloitettu välimiesmenettely eivät velvoita osapuolia silloin, kun he yksimielisesti päättävät poiketa siitä. Välimiesmenettelyssä voidaan myös asianosaisten pyynnöstä vahvistaa menettelyn aikana tehty sovinto.
Välimiesmenettely päättyy välitystuomioon.

Välimiehet perehtyvät asianosaisilta saamiinsa tietoihin ja antavat asiassa välitystuomion, johon ei ole mahdollista hakea muutosta. Vain välimiesten palkkiota koskevasta ratkaisusta saa valittaa. Asianosainen voi kuitenkin hakea välitystuomion kumoamista käräjäoikeudessa, jos

• välimiehet ovat ylittäneet toimivaltansa
• välimiehiä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä
• välimies on ollut välimiesmenettelystä annetussa laissa määritetyllä tavalla esteellinen
• välimiehet eivät ole varanneet asianosaiselle tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen.

Asianosainen voi tarvittaessa hakea välitystuomion täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta, mikä mahdollistaa välitystuomion siirtämisen myös ulosottoon. Käräjäoikeudella ei ole valtaa kieltäytyä täytäntöönpanosta kuin poikkeustapauksissa, kuten silloin, jos välitystuomio on niin puutteellinen, että siitä ei käy ilmi, mitä on tuomittu.

Välimiesmenettelyn edut: miksi ja milloin välimiesmenettely kannattaa?

Välimiesmenettelyn etuja ovat:

• luottamuksellisuus ja yksityisyys: Asian käsittely välimiesmenettelyssä ei tule julkiseen tietoon, eikä välitystuomio ole kenenkään muun saatavilla kuin asianosaisten. Jos riita käsitellään yleisessä tuomioistuimessa eli esimerkiksi käräjäoikeudessa, käsittelyistunto ja päätös ovat pääsääntöisesti julkisia. Vaikka asianosaiset esittäisivät pyynnön ei-julkisesta käsittelystä esimerkiksi liikesalaisuuteen vedoten, tuomioistuimen ratkaisun lopputulos ja sovellettavat lainkohdat ovat silti aina julkisia, eli yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävien riitojen olemassaoloa ei voi salata. Jo pelkkä riidan olemassaolo tuo joskus negatiivista julkisuutta, joten etenkin liikeasioissa julkisuus voidaan kokea haitallisena.
• päätöksen lopullisuus: Välimiesmenettelyn päätöksestä ei voi valittaa kuten tuomioistuimen päätöksestä, vaan se jää pysyväksi. Välitystuomiolla jo ratkaistua asiaa ei voi myöskään laittaa vireille yleisessä tuomioistuimessa, sillä tuomioistuin ei voi käsitellä asiaa, jos joku osapuoli vetoaa välitystuomioon. Yleensä on etu, että asialle saadaan lopullinen päätös nopeasti. Ratkaisun pysyvyys voi tosin harmittaa silloin, kun välimiesmenettelyn lopputulos on asianosaisen kannalta pettymys.
• nopea käsittely: Julkisissa tuomioistuimissa siviiliriitojen käsittely kestää, eikä vuoden odotus ennen pääkäsittelyä ole poikkeuksellinen. Välimiesmenettelyssä osapuolilla on mm. välimiesten valinnalla mahdollisuus vaikuttaa odotusaikaan. Myös valitusmahdollisuuden puuttuminen nopeuttaa riidan ratkaisua.

• joustavuus: asianosaiset saavat päättää välimieskäsittelyn kielestä ja siitä, minkä valtion lainsäädäntöä sovelletaan.
• välimiesten asiantuntemus: Tosin kuin yleisissä tuomioistuimissa, välimiesmenettelyssä asianosaiset saavat vaikuttaa siihen, kuka käsittelee heidän asiaansa. Asianosaiset voivat valita välimiehet, jolla on osaamista erityisesti siltä aihealueelta, jota heidän asiansa koskee. Välimiehillä voi myös kokemuksensa ansiosta olla yleisen tuomioistuimen tuomaria kattavampi ymmärrys asianosaisten liiketoiminnasta ja toimialasta.

Välimiesmenettelyn kustannukset: kuka maksaa?

Välimiesmenettelyn mahdollinen haittapuoli ovat kustannukset. Välimiesten palkkiot tulevat asianosaisten maksettavaksi, koska se on yksityinen riidanratkaisupalvelu, jonka osapuolet ostavat ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Rahalliselta intressiltään pieniä erimielisyyksiä ei siksi yleensä käsitellä välimiesmenettelyssä, vaan välityslausekkeita käytetään tyypillisesti tilanteissa, joissa on kyse merkittävistä rahasummista tai liikesalaisuuksista.

Jo välityssopimuksessa kannattaa sopia, miten kulut jaetaan osapuolten kesken. Jos muuta ei sovita, välimiehillä on välimiesmenettelystä annetun lain mukaan oikeus päättää kulujen jakamisesta. Pääsäännön mukaan asianosaiset vastaavat palkkiosta yhdessä. Toisin kuin yleisessä tuomioistuimessa, kuluvastuuta ei siten automaattisesti määrätä sille osapuolelle, joka häviää asian. Usein yritysten oikeusturvavakuutukset korvaavat välimiesmenettelyn kustannuksia, mutta eivät aina. Oman oikeusturvavakuutuksen kattavuus on syytä tarkistaa jo välityssopimusta tehtäessä.

Kustannuksia ei myöskään pidä pelästyä. Kokonaisuutena arvioiden välimiesmenettely voi tulla halvemmaksi kuin yleinen tuomioistuin, kun otetaan huomioon, että yleisessä tuomioistuimessa asian käsittely voi vaatia kaksi kierrosta: ensin käsittely käräjäoikeudessa ja sitten valituskierros hovioikeudessa. Välimiesmenettelyssä riski uusintakäsittelystä poistuu, mikä alentaa merkittävästi kaikkien osapuolten kuluriskiä.