Milloin vapaaehtoinen konkurssi on yrittäjälle inhimillisesti järkevä ratkaisu? 

Yrityksen taloudelliset vaikeudet eivät kuormita vain kassaa. Ne kuormittavat ihmistä. Moni yrittäjä jaksaa pitkään, sinnittelee ja yrittää vielä kerran kääntää suunnan. Se on yrittäjyyden luonteeseen kuuluvaa. Mutta joskus tilanne muuttuu sellaiseksi, että jatkaminen ei enää ole taloudellisesti eikä inhimillisesti järkevää. 

Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:ssä vapaaehtoista konkurssia tarkastellaan myös tästä näkökulmasta. Kyse ei ole pelkästään numeroista, vaan siitä, missä vaiheessa päätös lopettaa on kokonaisuuden kannalta vastuullisin ja samalla yrittäjän jaksamisen kannalta kestävin ratkaisu. 

Kun huoli kuormittaa yrittäjän jaksamista

Yksi selkeimmistä merkeistä on se, että yrityksen tilanne ei enää jää työpäivään. Maksamattomat laskut, verovelat ja jatkuva rahoituksen järjestäminen kulkevat mukana iltaisin ja viikonloppuisin. 

Ajatukset palaavat samoihin kysymyksiin yhä uudelleen: miten seuraava erä maksetaan, miten henkilöstölle kerrotaan tilanteesta, kuinka kauan tätä voi vielä jatkaa. Uni voi katketa keskellä yötä, ja pienetkin talouteen liittyvät viestit aiheuttavat voimakkaan reaktion. 

Kun huoli muuttuu jatkuvaksi taustakuormaksi, kyse ei ole enää vain taloudellisesta ongelmasta, vaan myös jaksamisesta. 

Tyypillisiä merkkejä kuormituksesta ovat esimerkiksi: 

• jatkuva stressi ja univaikeudet 
• tunne siitä, että tilanteeseen ei ole realistista ratkaisua 
• päätösten lykkääminen, koska vaihtoehdot tuntuvat liian raskailta 
• pelko siitä, mitä tapahtuu, jos asiaan puututaan 

Vapaaehtoinen konkurssi ei ole ensisijaisesti jaksamisratkaisu, mutta se voi olla osa ratkaisua tilanteessa, jossa taloudellinen todellisuus ei enää muutu paremmaksi. 

Milloin jatkaminen ei enää paranna tilannetta? 

Moni yrittäjä kysyy itseltään, pitäisikö vielä yrittää. Tämä on ymmärrettävää. Yritykseen on sidottu aikaa, rahaa ja identiteettiä. 

Inhimillisesti järkevä hetki hakeutua vapaaehtoiseen konkurssiin voi olla silloin, kun: 

• yritys ei kykene maksamaan velkojaan muutoin kuin tilapäisesti 
• uusi rahoitus tai lisäaika ei muuta kokonaiskuvaa 
• velkataakka kasvaa jatkuvasti 
• oma jaksaminen on selvästi heikentynyt 

Kyse ei ole luovuttamisesta, vaan tilanteen realistisesta arvioinnista. 

Vapaaehtoinen konkurssi voi katkaista kuormituksen kierteen 

Kun päätös tehdään itse ja ajoissa, epävarmuus vähenee. Prosessi siirtyy selkeään menettelyyn, jossa vastuu velkojen selvittämisestä siirtyy pesänhoitajalle. 

Moni yrittäjä kuvaa jälkeenpäin suurimmaksi helpotukseksi sen, että jatkuva epätietoisuus päättyy. Päätös voi tuntua raskaalta, mutta pitkittynyt epävarmuus on usein vielä raskaampaa. 

Usein suurin muutos ei ole taloudellinen vaan henkinen. Kun päätös tehdään tietoisesti ja ajoissa, yrittäjä saa takaisin hallinnan tunteen, vaikka yritystoiminta päättyy.

Heikkilä & Co:n lakimies Timo Heikkilä

Miten arvioit omaa jaksamistasi rehellisesti? 

Taloudelliset tunnusluvut ovat yksi asia. Oma jaksaminen on toinen.

Näitä kysymyksiä voi käyttää peilinä:  

1. Onko yritystoiminnan jatkamiselle realistinen suunnitelma vai ainoastaan toive? 
2. Ovatko taloudelliset ongelmat tilapäisiä vai jatkuvia? 
3. Vaikuttaako tilanne terveyteesi tai ihmissuhteisiisi? 
4. Pystytkö tekemään päätöksiä selkeästi vai ohjaako pelkkä selviytymisen pakko? 

Jos useampi vastaus viittaa siihen, että tilanne on pitkittynyt ja kuormittava, keskustelu lakimiehen kanssa voi olla seuraava järkevä askel. 

Vapaaehtoinen konkurssi ei määritä yrittäjää 

Yrityksen päättyminen ei tee yrittäjästä epäonnistunutta. Yritystoimintaan liittyy aina riski, ja osa yrityksistä päättyy konkurssiin. Se on osa taloudellista järjestelmää. 

Inhimillisesti järkevä ratkaisu on joskus se, että tunnistaa rajansa ajoissa. Vapaaehtoinen konkurssi voi olla tapa suojata omaa terveyttä, perhettä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. 

Päätös osana laajempaa kokonaisarviota 

Konkurssi on laissa säädetty menettely maksukyvyttömän yrityksen toiminnan päättämiseksi. Kun yritys hakeutuu siihen omasta aloitteestaan, puhutaan käytännössä itse haetusta eli vapaaehtoisesta konkurssista. Ratkaisevaa ei ole pelkkä yksittäinen maksamaton lasku, vaan kokonaisarvio siitä, onko yritys tosiasiallisesti maksukyvytön ja onko toiminnan jatkamiselle realistisia edellytyksiä. 

Jos taloudellinen tilanne ei enää ole tilapäinen eikä käännettä ole nähtävissä, päätöksen viivyttäminen voi pidentää epävarmuutta ja kasvattaa paineita. Konkurssi ei poista velkoja eikä tee tilanteesta yksinkertaista, mutta se siirtää velkojen käsittelyn yhteen laissa säädettyyn menettelyyn. 

Kyse ei ole luovuttamisessa, vaan siinä, että yrittäjä tekee päätöksen tietoisesti ja oikea-aikaisesti kokonaisuutta arvioiden. 

Lue lisää artikkelisarjasta 

Henkilökohtainen vastuu 
Yrityksen velat 
Oikea ajoitus 
Vaihtoehdot konkurssille 
Prosessin kulku 
Kustannukset ja tilanne konkurssin jälkeen 
Maine ja tulevaisuus 
Kirjanpito ja menneet päätökset 
Lakimiehen rooli