Miten itse haettu konkurssi etenee käytännössä askel askeleelta? 

Kun osakeyhtiön yrittäjä harkitsee vapaaehtoista konkurssia, suurin epävarmuus liittyy usein itse prosessiin. Mitä tapahtuu ensimmäisenä? Kuinka nopeasti asiat etenevät? Kuka hoitaa mitäkin, ja milloin yrittäjän vastuu käytännössä päättyy? 

Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:ssä itse haettua konkurssia pidetään hallittuna menettelynä, jossa ennakointi ja oikea-aikainen toiminta tuovat tilanteeseen selkeyttä. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten vapaaehtoisen konkurssin prosessi etenee käytännössä vaihe vaiheelta. 

Lähtökohta on maksukyvyttömyys 

Itse haettu konkurssi edellyttää, että yritys on maksukyvytön. Tämä tarkoittaa, että yritys ei kykene maksamaan velkojaan muutoin kuin tilapäisesti. Pelkkä kassapula ei vielä riitä, vaan kyse on pysyvämmästä tilanteesta, jossa velvoitteista ei enää selvitä. 

Käytännössä maksukyvyttömyys näkyy usein siinä, että laskuja joudutaan jatkuvasti siirtämään, veroja ei pystytä maksamaan eräpäivänä tai yritys selviytyy velvoitteistaan vain uusien velkojen avulla.Kun yrittäjä tunnistaa tämän tilanteen ajoissa, konkurssiin hakeutuminen voidaan tehdä hallitusti ilman ulkopuolista painetta. 

Lainsäädännön näkökulmasta maksukyvyttömyys määritellään konkurssilaissa. 
 

Konkurssihakemuksen tekeminen 

Vapaaehtoinen konkurssi alkaa siitä, että yritys itse jättää konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen. Hakemus tehdään kirjallisesti, ja siinä ilmoitetaan muun muassa yrityksen perustiedot, tieto maksukyvyttömyydestä sekä selvitys veloista. 

Hakemuksen laatiminen ei ole pelkkä lomakkeen täyttö, vaan siinä jäsennetään yrityksen taloudellinen tilanne kokonaisuutena. Tämä vaihe koetaan usein henkisesti helpottavana, koska tilanne kirjataan ensimmäistä kertaa selkeästi ja hallitusti. 

Hakemuksen tekeminen ei vielä tarkoita, että yritys olisi konkurssissa. Konkurssi alkaa vasta, kun käräjäoikeus tekee asiasta päätöksen. 

Tässä vaiheessa lakimiehen apu on usein keskeistä, jotta hakemus on oikein laadittu ja perusteltu. 

Käräjäoikeuden päätös ja konkurssin alkaminen 

Kun käräjäoikeus käsittelee konkurssihakemuksen ja toteaa edellytysten täyttyvän, se julistaa yrityksen konkurssiin. Samalla käräjäoikeus määrää konkurssipesälle pesänhoitajan. 

Käsittely käräjäoikeudessa ei ole oikeudenkäynti sanan tavanomaisessa merkityksessä. Yrittäjää ei kuulustella, eikä tilanteessa esitetä vaatimuksia yritystä kohtaan. Päätös perustuu hakemuksessa esitettyihin tietoihin, ja se tehdään usein varsin nopeasti. Tämä on selkeä käännekohta prosessissa.  

Yrityksen omaisuus siirtyy konkurssipesän hallintaan, ja pesänhoitaja ottaa vastuun yrityksen varojen ja velkojen selvittämisestä. 

Samalla velkojien yksittäiset perintätoimet keskeytyvät, eikä yrittäjän tarvitse enää reagoida erillisiin maksuvaatimuksiin yrityksen puolesta. 

Pesänhoitajan rooli ja velkojen selvittäminen 

Pesänhoitaja on käräjäoikeuden määräämä puolueeton toimija, jonka tehtävänä on selvittää konkurssipesän varat ja velat. Hän kartoittaa, mitä omaisuutta yrityksellä on ja miten se voidaan realisoida. 

Pesänhoitaja on yleensä ensimmäinen taho, johon yrittäjä on konkurssin alkamisen jälkeen yhteydessä. Yrittäjältä pyydetään tarvittavat asiakirjat, kuten kirjanpitoaineisto ja tiedot sopimuksista, mutta yrittäjän ei tarvitse itse hoitaa velkojiin liittyviä asioita. Tässä vaiheessa yrittäjän aktiivinen rooli on yleensä vähäinen. Hänen velvollisuutenaan on antaa pesänhoitajalle tarvittavat tiedot, mutta varsinainen prosessin hoitaminen on pesänhoitajan vastuulla. 

Pesänhoitaja laatii velkojaluettelon ja huolehtii siitä, että varat jaetaan velkojille konkurssilain mukaisessa järjestyksessä. Jos varoja ei ole tai ne eivät riitä kattamaan velkoja, konkurssi voi päättyä varojen puutteeseen. Tämä on yleinen lopputulos erityisesti pienemmissä yhtiöissä, eikä se tarkoita, että prosessi olisi epäonnistunut. 

Näin vapaaehtoisen konkurssin prosessi etenee pääpiirteissään 

Vapaaehtoisen konkurssin prosessi etenee selkeän ja laissa määritellyn rakenteen mukaisesti. Prosessi voidaan jäsentää seuraaviin päävaiheisiin: 

Kun vaiheet ovat etukäteen tiedossa, konkurssi näyttäytyy ennakoitavana ja hallittuna menettelynä eikä hallitsemattomana tapahtumana. 

Kun konkurssiin hakeudutaan itse ajoissa, prosessi on usein selkeä ja rauhallinen. Yrittäjä tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi, ja vastuu siirtyy pesänhoitajalle. Epävarmuus vähenee, kun asioita ei tarvitse enää hoitaa yksittäisiin vaatimuksiin vastaamalla.

Heikkilä & Co:n lakimies Timo Heikkilä

Päätös ennen prosessia ratkaisee 

Vaikka itse haetun konkurssin vaiheet ovat selkeitä ja ennalta määrättyjä, ratkaisevin hetki on ennen hakemuksen jättämistä. Prosessi etenee hallitusti vain silloin, kun yrityksen maksukyvyttömyys on arvioitu realistisesti ja yrittäjä ymmärtää, mitä päätös merkitsee velkojen, mahdollisten takausten ja oman vastuun näkökulmasta. Konkurssi ei ole pelkkä tekninen toimenpide, vaan osa laajempaa kokonaisarviota siitä, milloin yrityksen kannattaa hakeutua itse konkurssiin ja mitä siitä seuraa. Kun päätös tehdään tietoisesti ja oikea-aikaisesti, itse menettely näyttäytyy selkeänä, ennakoitavana ja hallittuna ratkaisuna eikä äkillisenä kriisitoimena. 

Lue lisää artikkelisarjasta

• Henkilökohtainen vastuu 
• Yrityksen velat 
• Oikea ajoitus 
• Vaihtoehdot konkurssille 
• Kustannukset ja tilanne konkurssin jälkeen 
• Maine ja tulevaisuus 
• Kirjanpito ja menneet päätökset 
• Henkinen kuormitus 
• Lakimiehen rooli 

Usein kysytyt kysymykset