Avioliittolaki muuttui – Merkittäviä muutoksia avio-oikeuteen

, , ,

Tiivistelmä

  • Avio-oikeuden vanhentuminen.
  • Vallinnanrajoitusten raukeaminen.
  • Yhteisomistusolettaman raukeaminen.
  • Avio-oikeusasioiden rekisteri.

Mikä muuttuu?

Aiemmin voimassa olleen avioliittolain mukaan ositusvaateelle ei ollut säädetty erityistä vanhentumisaikaa, mikä johti tilanteeseen, jossa avio-oikeus ja ositusvaade saattoivat säilyä voimassa määräämättömän ajan avioliiton päättymisen jälkeen. Oikeustilan epäselvyyden vuoksi puolisot eivät voineet olla täysin varmoja, onko heillä vielä vuosia avioliiton päättymisen jälkeen oikeus saada ositus toimitetuksi ja avio-oikeus toteutetuksi, vai onko oikeus ositukseen ja avio-oikeuden perusteella maksettavaan tasinkoon menetetty ajan kulumisen ja passiivisuuden perusteella.


Tämä johti siihen, että kuolinpesissä, joissa perittävä on ollut avioliitossa, pesän selvityksessä on pitänyt selvittää, onko ositus tehty avioliiton päättymisen jälkeen. Mikäli ositus on tekemättä, ex-puoliso oli aiemmin voimassa olevan lain mukaan kuolinpesän osakas, vaikka avioliiton päättymisestä olisi aikaa yli 10 vuotta.

Keskeiset muutokset uudessa avioliittolaissa

  1. Avio-oikeuden vanhentuminen: Avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua siitä, kun lainvoimainen päätös puolisoiden avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on annettu, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
    Avio-oikeuden vanhentumista koskeva rajaus: Vanhentuminen koskee vain avioeroon tai avioliiton kumoamiseen päättyneitä avioliittoja, ei puolison kuolemaan päättyneitä avioliittoja.
    Mitä avio-oikeuden vanhentuminen tarkoittaa käytännössä?
    Vanhentuminen tarkoittaa, ettei puoliso voi enää vaatia tasinkosuoritusta avio-oikeuden nojalla.
    Vanhentumisen voi katkaista hakemalla tuomioistuimelta pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi.
    Puolisot voivat sopia pidemmästä vanhentumisajasta erillisellä sopimuksella.
  2. Vallinnanrajoitusten raukeaminen: Avioliittolain mukaiset vallinnanrajoitukset lakkaavat 10 vuoden kuluttua avioliiton purkautumisesta. Tämä koskee myös puolison kuolemaan päättyneitä avioliittoja.
  3. Yhteisomistusolettaman raukeaminen: Avioliittolain yhteisomistusolettama ei sovellu, jos avioliiton purkautumisesta on kulunut yli 10 vuotta.
  4. Avio-oikeusasioiden rekisteri: Perustetaan uusi rekisteri avio-oikeuden vanhentumista koskeville sopimuksille.

Voimaantulo

Eduskunta hyväksyi esitetyt muutokset 10.10.2025. Lait tulivat voimaan 1.6.2026.

Siirtymäsäännökset 

• Lakia sovelletaan myös avioliittoihin, jotka ovat purkautuneet ennen lain voimaantuloa.
• Avio-oikeus vanhenee kuitenkin aikaisintaan viisi vuotta lain voimaantulon jälkeen, jos puolisot eivät ole sopineet asiasta toisin.
• Käytännössä tämä tarkoittaa, että entisillä puolisoilla on vähintään viisi vuotta aikaa joko toimittaa ositus tai tehdä sen lykkäämistä koskeva sopimus.

Autamme kaikissa ositukseen ja perhevarallisuusoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.

Artikkelin kirjoittaja on lakimies Ilkka Kiesi. 

Tarvitsetko apua avioerotilanteessa?

Me autamme

Jätä yhteydenottopyyntö

Katso myös

Rakennusvirheet uusissa taloyhtiöissä – miksi ne havaitaan usein vasta vuosien kuluttua?

Rakennusvirheitä havaitaan Suomessa myös uusissa taloyhtiöissä. Virheet voivat liittyä esimerkiksi palokatkoihin, kosteudenhallintaan, rakenteisiin tai talotekniikkaan, ja osa ongelmista paljastuu vasta vuosien kuluttua rakennuksen valmistumisesta. Artikkelissa käydään läpi konkreettisia esimerkkitapauksia, rakennusliikkeen vastuuta sekä sitä, miten rakennusvirheet voivat jäädä rakennusvalvonnalta huomaamatta.