Mitä yrityksen veloille tapahtuu vapaaehtoisessa konkurssissa?
Tiivistelmä
- Vapaaehtoisessa konkurssissa kaikki yrityksen velat käsitellään yhdessä menettelyssä
- Velkojien yksittäinen perintä keskeytyy konkurssin alkaessa
- Jos varat eivät riitä, velat jäävät osittain tai kokonaan maksamatta
- Konkurssi tuo velkatilanteeseen selkeyden ja rauhoittaa tilanteen
Kun osakeyhtiön yrittäjä harkitsee vapaaehtoista konkurssia, ensimmäinen huoli koskee lähes aina velkoja. Loppuvatko maksuvaatimukset? Jääkö velkoja vielä roikkumaan? Joutuuko vastaamaan niistä henkilökohtaisesti?
Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:ssä konkurssia tarkastellaan ennen kaikkea keinona tuoda hallitsemattomaan velkatilanteeseen selkeys. Tässä artikkelissa kerromme, mitä yrityksen veloille tapahtuu vapaaehtoisessa konkurssissa ja miksi konkurssi usein rauhoittaa tilanteen.
Mistä veloista vapaaehtoisessa konkurssissa on kyse?
Vapaaehtoinen konkurssi tarkoittaa, että yritys itse hakee konkurssia käräjäoikeudelta, koska se ei enää pysty maksamaan velkojaan muuten kuin tilapäisesti. Käytännössä konkurssiin kuuluvat kaikki yrityksen velat, jotka ovat syntyneet ennen konkurssin alkamista.
Tällaisia velkoja voivat olla esimerkiksi:
- verovelat
- vuokrat ja leasingmaksut
- pankkilainat
- tavarantoimittajien laskut
- palkka- ja lomapalkkavelat
Konkurssissa velkoja ei tarkastella yksitellen velkojan näkökulmasta, vaan kokonaisuutena yrityksen maksukyvyn kannalta.
Mitä veloille tapahtuu konkurssin alkaessa?
Kun käräjäoikeus julistaa yrityksen konkurssiin, tapahtuu velkojen osalta kolme keskeistä asiaa.
Ensinnäkin yrityksen omaisuus siirtyy konkurssipesälle. Käräjäoikeuden määräämä pesänhoitaja ottaa vastuun yrityksen varoista ja velkojen selvittämisestä.
Toiseksi velkojien yksittäinen perintä keskeytyy. Velkojat eivät voi enää jatkaa perintää tai esittää uusia maksuvaatimuksia suoraan yritykselle.
Vapaaehtoinen konkurssi ei poista yrityksen velkoja, mutta se tuo tilanteeseen selkeyden. Yrityksen velat siirtyvät yhden menettelyn piiriin, eikä yrittäjän tarvitse enää reagoida yksittäisiin perintävaatimuksiin yrityksen puolesta. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei konkurssi automaattisesti vapauta yrittäjää henkilökohtaisesta vastuusta, jos velkoihin liittyy esimerkiksi takauksia.
Heikkilä & Co:n lakimies Timo Heikkilä
Kolmanneksi velat käsitellään konkurssilain mukaisessa järjestyksessä. Pesänhoitaja selvittää, mitä varoja on käytettävissä ja miten ne jaetaan velkojille.
Näin velkojen käsittely etenee vapaaehtoisessa konkurssissa
Moni yrittäjä pelkää, että konkurssi on kaoottinen tapahtuma. Todellisuudessa velkojen käsittely etenee varsin selkeässä järjestyksessä.
Päävaiheet ovat seuraavat:
- Käräjäoikeus julistaa yrityksen konkurssiin
Konkurssi alkaa vasta käräjäoikeuden päätöksellä. Samalla määrätään pesänhoitaja, joka ottaa konkurssipesän hallintaansa.
- Pesänhoitaja laatii pesäluettelon ja hallinnoi pesää
Pesänhoitaja selvittää yrityksen varat ja velat, laatii pesäluettelon sekä huolehtii pesän hallinnosta, omaisuuden realisoinnista ja menettelyn etenemisestä lain mukaisesti.
- Velkojat käyttävät päätösvaltaa
Konkurssipesässä velkojat tekevät keskeisiä päätöksiä esimerkiksi velkojainkokouksissa. Pesänhoitaja hoitaa pesää lain mukaisesti ja toteuttaa menettelyä velkojien päätösten pohjalta.
- Omaisuus realisoidaan
Yrityksen omaisuus muutetaan mahdollisuuksien mukaan rahaksi velkojen maksamista varten.
- Jäljelle jäävät varat jaetaan velkojille lain määräämässä järjestyksessä
Ensin maksetaan konkurssimenettelyn kulut. Tämän jälkeen varat jaetaan velkojille lain velkojien maksunsaantijärjestyksestä mukaisesti. Tietyt saatavat, kuten panttisaatavat, ovat erityisasemassa.
Jos varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen, osa tai kaikki velat jäävät maksamatta. Tämä ei tarkoita epäonnistumista, vaan on konkurssimenettelyn normaali lopputulos.
Milloin vapaaehtoinen konkurssi on kokonaisuutena perusteltu ratkaisu?
Yrityksen velkojen käsittely konkurssissa tuo tilanteeseen selkeyden, mutta päätös hakeutua vapaaehtoiseen konkurssiin ei perustu yksin siihen, mitä veloille tapahtuu. Olennaista on arvioida, onko yritys tosiasiallisesti maksukyvytön ja onko toiminnan jatkamiselle realistisia taloudellisia edellytyksiä. Jos velkoja syntyy jatkuvasti lisää eikä kassavirta riitä niiden hoitamiseen muutoin kuin tilapäisesti, kyse ei enää ole hetkellisestä maksuvaikeudesta vaan rakenteellisesta ongelmasta.
Oikea ajoitus on keskeinen. Mitä pidempään maksukyvyttömyystilanne jatkuu ilman ratkaisua, sitä suuremmaksi velkataakka voi kasvaa. Samalla lisääntyy riski siitä, että yrittäjä joutuu toimimaan jatkuvan epävarmuuden ja perintäpaineen alla. Hallitusti haettu konkurssi siirtää tilanteen yksittäisistä maksuvaatimuksista selkeään oikeudelliseen menettelyyn, jossa velat käsitellään kokonaisuutena.
Päätöksessä on tärkeää huomioida myös mahdolliset henkilökohtaiset takaukset, sopimusvastuut ja muut sitoumukset. Konkurssi ei automaattisesti tarkoita henkilökohtaista vastuuta, mutta kokonaiskuva on syytä arvioida huolellisesti ennen hakemuksen jättämistä.
Lue lisää artikkelisarjasta
- Henkilökohtainen vastuu
- Oikea ajoitus
- Vaihtoehdot konkurssille
- Prosessin kulku
- Kustannukset ja tilanne konkurssin jälkeen
- Maine ja tulevaisuus
- Kirjanpito ja menneet päätökset
- Henkinen kuormitus
- Lakimiehen rooli
Artikkelin juridinen sisältö on lakimies Timo Heikkilän tarkastama – kirjoittajana Mari Nevalainen
Tarvitsetko apua yrityksesi velkatilanteen selvittämisessä?