Mitä yrityksen kirjanpidosta ja aiemmista päätöksistä tarkastellaan itse haetussa konkurssissa?  

Ajatus konkurssista herättää monessa yrittäjässä huolen siitä, mitä menneitä asioita ryhdytään käymään läpi. Erityisesti kirjanpito ja aiemmat päätökset mietityttävät. Onko kaikki tehty oikein? Entä jos jokin ratkaisu näyttää jälkeenpäin huonolta?  

Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:ssä näihin kysymyksiin törmätään usein. Pelko jälkiselvittelyistä on yksi yleisimmistä syistä, miksi vapaaehtoista konkurssia lykätään turhaan. Todellisuudessa itse haetussa konkurssissa tarkastelun tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä, vaan muodostaa selkeä kokonaiskuva yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja varmistaa, että menettely etenee lain mukaisesti. 

Miksi kirjanpitoa ja päätöksiä tarkastellaan vapaaehtoisessa konkurssissa? 

Konkurssi on lakisääteinen menettely, jossa yrityksen varat selvitetään ja jaetaan velkojille. Jotta tämä voidaan tehdä asianmukaisesti, pesänhoitajan on ymmärrettävä, mitä yrityksessä on tapahtunut ennen konkurssia. 

Tarkastelun kohteena ovat erityisesti: 

•  yrityksen kirjanpidon ajantasaisuus ja luotettavuus 
• merkittävät liiketoimet ennen konkurssia 
• varojen käyttö ja mahdolliset omaisuuden luovutukset 
• se, onko yritystoimintaa harjoitettu normaalin liiketoimintariskin puitteissa 

Tarkastelun lähtökohta on taloudellinen ja tekninen. Tavoitteena ei ole arvioida yrittäjän arvoa tai kyvykkyyttä, vaan selvittää tapahtumien kulku. 

Mitä kirjanpidolta käytännössä odotetaan? 

Yrittäjältä ei edellytetä täydellisyyttä. Monessa konkurssiin päätyneessä yrityksessä kirjanpito on voinut viivästyä tai sisältää puutteita, erityisesti silloin kun taloudellinen tilanne on ollut pitkään vaikea. 

Keskeistä on, että kirjanpito on olemassa, se antaa kohtuullisen kuvan yrityksen toiminnasta ja aineisto luovutetaan pesänhoitajalle avoimesti. Puutteet eivät automaattisesti johda seuraamuksiin, mutta avoimuus ja yhteistyö helpottavat menettelyä merkittävästi. 

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kirjanpidon asianmukainen hoitaminen on lakisääteinen velvollisuus. Olennaiset laiminlyönnit voivat vaikeuttaa konkurssimenettelyä ja johtaa vastuukysymysten arviointiin. 

Entä aiemmat päätökset ja liiketoimet? 

Moni yrittäjä pelkää, että menneitä ratkaisuja arvioidaan jälkikäteen ankarasti. Yritystoimintaan kuuluu kuitenkin aina riski. Kaikki epäonnistuneet investoinnit, laajentumiset tai sopimukset eivät ole virheitä, vaikka lopputulos olisi ollut huono. 

Pesänhoitaja arvioi ennen kaikkea sitä, onko päätöksiä tehty rehellisesti ja yrityksen etua tavoitellen. Huomiota kiinnitetään myös siihen, onko velkojia kohdeltu tasapuolisesti ja onko yrityksen varoja käytetty normaalilla tavalla. Pesänhoitajan tehtävänä on lisäksi arvioida, onko ennen konkurssia tehty sellaisia toimia, jotka ovat voineet vaikuttaa velkojien asemaan. 

Yritystoimintaan kuuluva normaali riski tai epäonnistunut strateginen valinta ei kuitenkaan itsessään tarkoita moitittavaa toimintaa. 

Esimerkkitilanne käytännöstä 

Tyypillisessä itse haetussa konkurssissa pesänhoitaja käy läpi yrityksen viimeisten vuosien kirjanpidon ja keskeiset sopimukset. Yrittäjältä pyydetään kirjanpitoaineisto ja selvitys toiminnan kehityksestä. 

Usein tarkastelussa todetaan, että liikevaihto on laskenut vähitellen, kustannusrakenne on käynyt raskaaksi ja yrittäjä on tehnyt päätöksiä yrityksen pelastamiseksi. Vaikka ratkaisut eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen, ne on tehty normaalin liiketoimintariskin puitteissa. Tällaisessa tilanteessa konkurssimenettely etenee tavanomaisesti ilman erityisiä jatkotoimia. 

Rehellisyys ja avoimuus vähentävät turhaa huolta 

Itse haetun konkurssin keskeinen etu on se, että yrittäjä toimii aloitteellisesti ja haluaa hoitaa tilanteen avoimesti ja loppuun asti. Tämä näkyy myös siinä, miten menneitä asioita tarkastellaan. 

Kun yrittäjä luovuttaa aineiston pyydettäessä, vastaa kysymyksiin rehellisesti eikä pyri peittelemään virheitä, menettely etenee yleensä rauhallisesti ja ennakoitavasti. 

Usein yrittäjän suurin huoli liittyy siihen, mitä menneistä päätöksistä ajatellaan. Käytännössä avoin ja rehellinen toiminta on paras tapa varmistaa, että konkurssi etenee hallitusti eikä herätä tarpeettomia epäilyjä.

Heikkilä & Co:n lakimies Timo Heikkilä

Miten toimit oikein konkurssia harkitessa? 

Kun valmistautuminen tehdään järjestelmällisesti, konkurssimenettely etenee selkeämmin ja epävarmuus vähenee. 

Milloin itse haettu konkurssi on kokonaisuutena perusteltu ratkaisu? 

Moni yrittäjä pohtii samanaikaisesti maksukyvyttömyyden edellytyksiä, henkilökohtaisia vastuita ja sitä, mitä konkurssista käytännössä seuraa. Itse haettu konkurssi on laissa säädetty menettely, jonka tarkoituksena on päättää maksukyvyttömän yrityksen toiminta hallitusti ja siirtää velkatilanne yhden selkeän prosessin piiriin. Oikea ajoitus voi estää vastuiden kasvun ja lisävelkojen syntymisen, mutta samalla on tärkeää selvittää mahdolliset henkilökohtaiset takaukset ja muut sitoumukset. Kun kokonaisuus arvioidaan huolellisesti ennen hakemuksen jättämistä, konkurssi ei ole äkillinen kriisitoimi vaan tietoinen ja ennakoitava ratkaisu, joka voi selkeyttää sekä taloudellista tilannetta että tulevaisuuden näkymiä. 

Lue lisää artikkelisarjasta 

Henkilökohtainen vastuu 
Yrityksen velat 
Oikea ajoitus 
Vaihtoehdot konkurssille 
Prosessin kulku 
Kustannukset ja tilanne konkurssin jälkeen 
Maine ja tulevaisuus 
Henkinen kuormitus 
Lakimiehen rooli