Yrityssaneeraushakemus – laatiminen

Kun yritys kohtaa taloudellisia vaikeuksia, yksi vaihtoehto voi olla hakeutua yrityssaneeraukseen. Tämä on prosessi, jossa pyritään löytämään ratkaisuja yrityksen taloudellisiin ongelmiin, jotta yritys voisi jatkaa toimintaansa.

Valitettavan usein yritykset kuitenkin hakeutuvat saneeraukseen liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin maksukyvyttömyydestä on tullut niin pysyvää, ettei yrityksen liiketoiminta ole enää kannattavaa. Tällöin yritys ajautuu konkurssiin. Siksi yrityssaneeraukseen kannattaakin pyrkiä hakeutumaan riittävän aikaisessa vaiheessa.

Miten yrityssaneeraushakemus tehdään?

Yrityssaneeraushakemuksen käsittelee pääsääntöisesti se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä velallisen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan. Hakemuksen voi jättää joko itse yritys eli velallinen, velkojat tai velallinen ja velkoja(t) yhdessä. Vaikka hakemus on teknisesti mahdollista tehdä itse, on suositeltavaa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa hakemuksen laatimisessa. Asiantuntijan apu varmistaa, että hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot ja että se on muodollisesti oikein. Hyvin laadittu hakemus myös edesauttaa sen hyväksymistä.

Mitä yrityssaneeraushakemuksessa tulisi olla?

Yrityssaneeraushakemus antaa kattavan kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Hakemuksen tulee sisällöltään täyttää yrityksen saneerausta koskevan asetuksen asettamat vaatimukset. Hakemukseen tulee sisällyttää muun muassa kaupparekisteriote, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai yhtiösopimuksesta, selvitys omistussuhteista, jäljennös kahdesta viimeisimmästä tilinpäätöksestä ja tarvittaessa välitilinpäätös, selvitys yrityksen toiminnasta, velkojaluettelo, luettelo yhtiön merkittävistä varoista, tilintarkastajan selvitys sekä muu tarpeellinen selvitys. Hakemukselle asetetut sisältövaatimukset sekä tarvittavat liitteet ja selvitykset kannattaa aina tarkistaa yhdessä asiantuntijan kanssa.

Millaisia ehtoja on yrityssaneeraukseen pääsemisessä?

Yrityssaneerauksen keskeinen edellytys on, että velallinen on maksukyvytön tai on uhka maksukyvyttömyydestä. Toisin sanoen, yrityksen tulee olla tilanteessa, jossa sen rahavirta ei riitä kattamaan sen velvoitteita tai tällainen tilanne on näköpiirissä.

Usein yritykset kuitenkin hakeutuvat yrityssaneeraukseen liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin maksukyvyttömyys ei saneerausmenettelynkään kautta ole enää selätettävissä. Tällöin yritys ajautuu konkurssiin, koska elvyttämistoimia yrityksen liiketoiminnan tai sen kannattavuuden osalta ei ole enää tehtävissä. Siten yrityssaneeraukseen hakeutumista kannattaakin pohtia ennemminkin liian varhaisessa vaiheessa, jotta yrityksellä olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä yrityssaneeraukseen.

Yrityssaneerausmenettelyn edellytyksenä on edellä mainitun maksukyvyttömyyden tai sen uhan lisäksi myös se, että kaksi merkittävää velkojaa puoltavat hakemusta

Voiko yrityssaneeraushakemuksen jättää, jos yhtiö on haettu konkurssiin?

Yrityssaneeraushakemus voidaan jättää, vaikka yritystä kohtaan olisi jätetty konkurssihakemus. Saneeraustuomioistuin voi tietyissä tilanteissa jopa keskeyttää konkurssihakemuksen ja ulosoton väliaikaisesti. Mutta on tärkeää huomata, että jos yritys on asetettu konkurssiin, se ei voi enää hakeutua velkasaneeraukseen.

Millaiset asiat estävät yrityssaneerauksen aloittamisen?

Saneeraus ei ole automaattinen prosessi, eli on useita tekijöitä, jotka voivat estää sen aloittamisen. Yksi keskeinen este on, jos yrityksellä ei nähdä olevan realistisia jatkamisedellytyksiä edes yrityssaneerausmenettelyllä. Yrityssaneerausmenettelyä ei voida myöskään aloittaa, mikäli yrityksen varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen, eikä kukaan ulkopuolinen taho ole sitoutunut vastaamaan kustannuksista.

Yrityksen tulee lisäksi pystyä suoriutumaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyvistä uusista veloista. Menettelyllä on myös este, mikäli herää perusteltu oletus siitä, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen. Myös kirjanpidon olennainen puutteellisuus tai virheellisyys voi olla esteenä menettelylle. Myös tilanne, jossa suurimmat velkojat, joiden saatavat muodostavat yli 80% velkapääomasta, vastustavat yrityssaneerausta, voi olla este prosessin käynnistymiselle.

Mikä tarkoittaa rauhoitusaika yrityssaneerauksessa?

Kun saneeraushakemus on käsitelty, tuomioistuin päättää, aloitetaanko saneerausmenettely. Jos yrityssaneerausmenettelyn kriteerit täyttyvät, tuomioistuin päättää menettelyn aloittamisesta ja niin sanottu rauhoitusaika astuu voimaan. Rauhoitusaikana laaditaan esitys yrityssaneerausohjelmasta. Tämän jakson aikana kaikki ennen hakemuksen tekemistä kertyneet velat, eli saneerausvelat, jäädytetään maksu-, perintä- ja täytäntöönpanon osalta. Tämä sääntö ulottuu myös vakuudellisiin velkoihin, estäen velkojia realisoimasta omaisuutta, joka on annettu velan vakuudeksi. On kuitenkin huomionarvoista, että esimerkiksi työntekijöiden palkkasaataviin tämä maksukielto ei vaikuta.

Miten uutta velkaa kohdellaan, kun yritys on yrityssaneerauksessa?

Huomionarvoista on, että saneerausmenettelyn oikeusvaikutukset eivät pääsääntöisesti ulotu saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneeseen uuteen velkaan eli niin sanottuun menettelyn ulkopuoliseen velkaan. Yrityksen tuleekin selviytyä uusista, menettelyn ulkopuolisista veloista, jotta edellytykset menettelyn jatkumiselle ovat olemassa.