Kilpailukielto työsopimuksessa

Työsuhdejuridiikan palvelut yrityksille ja yrittäjille

Kilpailukielto työsopimuksessa

Työsuhdejuristimme avustavat yrityksiä ja työntekijöitä kilpailukieltoasioissa

Kilpailukielto työsopimuksessa – palveluita

Kilpailukieltoon liittyvät tarpeet voivat olla moninaisia. Niitä voivat olla esimerkiksi:

  • Kilpailukieltoon liittyvä konsultaatio
  • Kipailukiellon rikkomiseen liittyvien kysymysten tulkinta
  • Työsopimuksen kilpailukieltolausekkeen muokkaaminen
  • Työsopimuksen laatiminen sisältäen kilpailukieltolausekkeen
  • Työsuhteen päättäminen kilpailukiellon rikkomisen vuoksi

Kilpailukielto työsopimuksessa – palvelun toimitusaika

Tyypillisesti työsuhdejuristimme tuottaa palvelun keskimäärin noin viikossa toimeksiannon solmimisesta. Nopeammasta palvelutuotannosta täytyy sopia erikseen.

Kilpailukielto työsopimuksessa – palvelun hinta

Kilpailukieltoon liittyvän konsultaatiopalvelun hinta muodostuu ajankäytöstä johtuvasta veloituksesta. Hinnastomme löytyy täältä.

Asiakkaidemme toimeksiannot hoidetaan nopeasti, selkeästi ja tehokkaasti.

Luotettava valinta

9/10 suosittelee
Jatkuvan asiakastyytyväisyysseurantamme mukaan

Ota yhteyttä

Ensimmäinen puhelu on veloitukseton kartoituspuhelu.

Lähipalvelupisteet:
Helsinki (Vantaa ja Espoo) | Turku | Tampere | Rauma | Uusikaupunki

Etäpalveluna:
Lahti | Jyväskylä | Vaasa | Kuopio | Seinäjoki | Lappeenranta | Hämeenlinna | Kouvola | Mikkeli | Joensuu | Oulu | Rovaniemi

Janne Harju

010 289 9426

Tarvekartoitus ja myynti

Jani Karlsson

010 289 9407

Tarvekartoitus ja myynti

Kilpailukielto työsopimuksessa ja työsuhteessa

Kilpailukielto tehdään aina rajatuksi ajaksi

Työntekijän kanssa voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana sopia siitä, että työntekijä ei työsuhteensa päättymisen jälkeen saa mennä sellaisen toisen toimijan palvelukseen, joka harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan myös työntekijän oikeutta perustaa työnantajan kanssa kilpaileva yritys. Kilpailevalla toiminnalla tarkoitetaan yleensä yhtiöiden samalla maantieteellisellä alueella harjoittamaa toimialaltaan samaa tai samankaltaista liiketoimintaa, joka kohdistuu samoihin asiakkaisiin.

Kilpailukielto sovitaan aina rajatuksi ajaksi, joten se ei voi olla niin sanotusti ikuinen. Kilpailukiellon enimmäispituus on lähtökohtaisesti 6 kuukautta työsuhteen päättymisestä. Kilpailukielto voi kuitenkin poikkeustapauksissa olla enintään vuoden mittainen, jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen.

Kilpailukielto edellyttää erityisen painavaa syytä

Kilpailukielto työsopimukseen saadaan tehdä vain, jos siihen on erityisen painava syy. Vaatimus johtuu siitä, että lähtökohtaisesti jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa koulutustaan/ammattitaitoaan vastaavasta työstä ja kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan tätä mahdollisuutta. Yleensä työntekijä joutuu olemaan kilpailukiellon ajan työttömänä tai tekemään ammattitaitoaan vastaamatonta työtä. Erityisen painava syy arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja kokonaisharkintaa noudattaen. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muun muassa se, missä asemassa työntekijä on yhtiössä, mitä työtehtäviä hän yhtiössä tekee ja millaisia tietoja hän työssään käsittelee. Työntekijälle ei saa asettaa kilpailukieltoa, mikäli erityisen painavaa syytä kilpailukiellon asettamiselle ei ole.

Käytännössä kilpailukiellon asettamisen syynä on yleensä se, että työnantaja pyrkii turvaamaan liikesalaisuutensa ja säilyttämään nykyiset asiakkaansa. Työsopimuslaissa on jo itsessään asetettu työntekijälle velvollisuus olla työsuhteen aikana ilmaisematta työntekijän liikesalaisuuksia ulkopuolisille ja kielto oikeudettomasti käyttää niitä hyödykseen. Tämä velvoite ei kuitenkaan jatku työsuhteen päättymisen jälkeen, ellei työntekijä ole saanut liikesalaisuuksia tietoonsa luvattomasti. Tästä johtuen kilpailukieltosopimuksen tekeminen saattaa joskus olla tarpeen, jotta työnantajan liikesalaisuudet voidaan turvata myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Pääsääntöisesti kilpailukieltosopimuksia käytetään esimerkiksi esihenkilöasemassa olevien henkilöiden työsuhteissa. Sen sijaan ns. rivityöntekijöiden työsuhteissa on harvemmin perustetta kilpailukieltosopimuksen tekemiselle. Työnantajan tuleekin muistaa, että ilman erityisen painavaa syytä tehty kilpailukieltosopimus on mitätön eikä sido työntekijää.

Kilpailukiellon sitomattomuus

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää myöskään silloin, kun työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Työsuhde voi päättyä työnantajasta johtuvasta syystä esimerkiksi silloin, kun työntekijä irtisanotaan muutosneuvottelujen seurauksena, tai kun työntekijä irtisanoutuu oltuaan lomautettuna yhtäjaksoisesti 200 päivää. Työnantajasta johtuva työsuhteen päättymissyy on sekin, jos työntekijä purkaa työsopimuksen sillä perusteella, että työnantaja on vakavasti rikkonut tai laiminlyönyt työsopimuksesta tai laista johtuvia velvoitteitaan, jotka vaikuttavat työntekijän työsuhteeseen.

Kilpailukiellon kustannukset työnantajalle ja kilpailukieltosopimuksen irtisanominen

Kilpailukieltosopimus aiheuttaa työnantajalle kustannuksia, sillä työsopimuslakiin on 1.1.2022 tullut muutos, jonka mukaan työnantajan tulee 1.1.2023 lähtien maksaa kilpailukiellon ajalta työntekijälle korvausta. Silloin, kun kilpailukiellon pituus on 6 kuukautta, korvauksen määrä on 40 prosenttia työntekijän palkasta. Vuoden pituisessa kilpailukiellossa korvauksen määrä on 60 prosenttia työntekijän palkasta. Korvausvelvollisuuden välttääkseen työnantajan on irtisanottava kilpailukieltosopimus hyvissä ajoin ennen työntekijän työsuhteen päättymistä.

Irtisanomisajan pituus on vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta eli 6 kuukauden kilpailukieltosopimuksesssa 2 kuukautta ja vuoden sopimuksessa 4 kuukautta. Irtisanomismahdollisuutta ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut. Tämä tarkoittaa, että työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle kilpailukiellon ajalta edellä mainitun suuruinen korvaus. Vastaavasti työntekijä on velvollinen pidättäytymään kilpailevasta toiminnasta kilpailukieltosopimuksessa määrätyn ajan. Vain osapuolten yhteisellä sopimuksella kilpailukiellosta ja maksuvelvollisuudesta on mahdollista luopua sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut.

Lopuksi kilpailukiellosta työsuhteessa

Kilpailukieltoa kannattaa käyttää harkiten ja lähtökohtaisesti vain sellaisissa tilanteissa, joissa on selvästi nähtävissä riski siitä, että työnantajan liikesalaisuuksia siirtyisi työntekijän mukana kilpailevalle yritykselle ja tästä aiheutuisi huomattavaa vahinkoa. Kilpailukieltoa ei kannata eikä myöskään saa tehdä vain varmuuden vuoksi. Useimmissa tapauksissa työnantajan intressit voidaan riittävästi turvata muilla työsopimukseen otetuilla ehdoilla, kuten houkuttelukiellolla ja salassapitovelvollisuudella.

Miksi valita Heikkilä & Co hoitamaan asiaanne?

  • Yhdeksän asiakastamme kymmenestä suosittelisi meitä ystävälleen tai liiketuttavalleen (katso palautekyselymme tuloksia).
  • Kiinteistölakimiehemme ja yritysjuristimme hoitavat noin 600 erityyppistä juttua vuodessa, eli tietoa ja osaamista on kertynyt koko lakimiestiimille.
  • Kaikilla kiinteistölakimiehillämme ja yritysjuristeillamme on koko tiimin tieto ja kokemus käytettävissään.

Jätä yhteydenottopyyntö

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.