Palomiesten varallaolokorvauksista useita oikeuden päätöksiä – avustamme korvausten vaatimisessa

Taustaa palomiesten varallaolokorvauksista

Sekä virkasuhteessa oleville palomiehille että niin kutsutuille sopimuspalokuntalaisille on Suomessa vallinneen vakiintuneen käytännön mukaan maksettu niin kutsuttua varallaolokorvausta. Palomiehille maksettu varallaolokorvaus on palokunnasta riippuen ollut noin 30-50 % normaalista palkasta. Yleisesti ottaen virkasuhteessa oleville palomiehille ja vapaapalokuntalaisille ei ole maksettu ylityö- tai viikonloppulisiä varallaolosta.

Viime vuosien aikana useat virkasuhteessa olevat palomiehet sekä useat sopimuspalokuntalaiset ovat esittäneet vaatimuksia kunnille ja kaupungeille varallaolokorvauksiin liittyen. Vaatimusten mukaan palomiesten varallaolo olisi katsottava kokonaisuudessaan työajaksi, ja varallaolosta tulisi maksaa palomiehille normaali palkka ylityö- ja viikonloppukorvauksineen. Vaatimusten taustalla on Korkeimman oikeuden asiasta jo vuonna 2015 antama päätös, jonka mukaan palomiehen varallaolo oli katsottava kokonaisuudessaan työajaksi. Korkeimman oikeuden perusteluissa kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen, että palomies oli varallaolon aikana tosiasiallisesti samalla tavalla työhön sidottu kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan. Korkeimman oikeuden perustelujen mukaan valmiusajan pituus oli keskeinen lähtökohta arvioitaessa palomiehen sidonnaisuutta työhönsä. Mitä pidempi valmiusaika on, sitä enemmän arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota myös muihin seikkoihin, kuten palomiesten mahdollisuuteen oleskella varallaoloaikana itse valitsemassaan paikassa ja seurassa sekä siihen, mitä varusteita palomiehen on pidettävä mukanaan. Korkeimman oikeuden mukaan kiinteää valmiusajan pituutta ei voida kuitenkaan asettaa sen vuoksi, että työmatkaan kuluva aika maan eri osissa on erilainen, mikä väistämättä vaikuttaa palomiehen tosiasiallisiin mahdollisuuksiin valita olinpaikkaansa.

Viime aikoina palomiesten varallaolokorvauksia on käsitelty myös useissa Työtuomioistuimen ratkaisuissa. Työtuomioistuimessa on käsitelty sekä vapaapalokuntalaisten että virkasuhteessa olevien palomiesten vaatimuksia. Työtuomioistuimen ratkaisujen mukaan varallaolon lukeminen työajaksi tulee perustua asian kokonaisarviointiin; asiassa tulee ottaa huomioon muun muassa palomiesten valmiusaika, hälytysten määrä vuositasolla sekä muut seikat, jotka vaikuttavat palomiesten mahdollisuuksiin viettää varallaolon aikana vapaa-aikaansa. Kaikissa tähän mennessä annetuissa työtuomioistuimen päätöksissä ainakin osa palomiehistä on ollut oikeutettuja täyteen palkkaan varallaolon ajalta. Korvausmäärät ovat saattaneet nousta jopa useisiin satoihin tuhansiin euroihin per palomies. Asiasta ovat viime aikoina uutisoineet esimerkiksi YLE sekä Iltasanomat.

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy avustaa palomiehiä vaatimusten esittämisessä

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy avustaa sekä virkasuhteessa olevia palomiehiä että sopimuspalokuntalaisia varallaolokorvauksiin liittyvien vaatimusten esittämisessä. Kuten Korkeimman oikeuden sekä Työtuomioistuimen antamista ratkaisuista selviää, virkasuhteessa olevien palomiesten sekä vapaapalokuntalaisten varallaolon katsominen työajaksi perustuu asian kokonaisarviointiin. Näin ollen merkitystä ei ole pelkästään sillä, mikä on ollut palomiesten sopimuksenmukainen valmiusaika. Useilla paloasemilla myös tosiasiallinen valmiusaika on poikennut sopimukseen kirjatusta valmiusajasta.

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy selvittää yhdessä palomiesten kanssa asiaan liittyvät merkitykselliset seikat, kuten palomiesten tosiasiallisen valmiusajan, hälytysten kokonaismäärän vuositasolla sekä muut asiat, jotka ovat vaikuttaneet palomiesten mahdollisuuteen viettää varallaolon aikana vapaa-aikaansa. Kyseisten tosiseikkojen perusteella kunnalle tai kaupungille on mahdollisuus esittää asiassa hyvin perusteltu vaatimus. Viime aikoina Työtuomioistuin on antanut asiassa useita ratkaisuja ja käsityksemme mukaan onkin oletettavaa, että oikeuskäytännön vakiintuessa palomiesten mahdollisuus korvausten saamiseen jopa ilman oikeudenkäyntiä tulee nousemaan. Vaatimusten laadinta ja esittäminen kannattaa antaa kuitenkin asiantuntijan tehtäväksi, jotta kaikki asiaan liittyvät merkitykselliset seikat tulevat huomioiduiksi. Samalla paloasemalla työskennelleiden palomiesten tai sopimuspalokuntalaisten kannattaa myös esittää vaatimukset yhdessä, ja käyttää yhteisiä resursseja vaadittavien tietojen hankintaan. Tällaisessa tilanteessa palomieskohtaiset kustannukset vaatimusten esittämisestä sekä mahdollisesta oikeudenkäynnistä jäävät myös pienemmäksi, kuin yksin vaadittaessa.

Palomiesten varallaoloon liittyvät korvaukset vanhenevat

Sekä virkasuhteessa olevien palomiesten että niin kutsuttujen vapaapalokuntalaisten kannattaa huomioida, että varallaoloon liittyvät korvaukset vanhenevat ajan kuluessa. Pääsäännön mukaisesti normaalit palkkasaatavat vanhenevat viiden vuoden kuluessa niiden erääntymisestä, ja työaikalakiin perustuvien työaikakorvauksien, kuten esimerkiksi ylityösaatavien, vanhentumisaika on kaksi vuotta. Vanhentuminen tarkoittaa sitä, että edellä mainittuja määräaikoja vanhempia varallaoloon liittyviä korvauksia ei voida enää vaatia.

Palomiesten varallaoloa koskevan oikeuskäytännön vuoksi useimmat pelastuslaitokset ovat jo luopuneet ennen käytössä olleesta varallaolojärjestelmästä. Näin ollen palomiesten vaadittavissa olevien korvausten määrät pienenevät päivä päivältä korvausten vanhenemisesta johtuen. Edellä olevasta johtuen palomiesten kannattaakin esittää varallaoloa koskevat vaatimukset kunnille sekä kaupungeille mahdollisimman pian.

Asiaan liittyvät yhteydenotot pyydetään osoittamaan myyntijohtaja Jani Karlssonille, jani.karlsson@heikkilaco.fi, puh. 010 289 9407 tai alla olevalla yhteydenottolomakkeella.

Blogin kirjoittaja: lakimies Samuli Taskila

Toimistomme on kokenut isojen juttukokonaisuuksien hoitaja

Heikkilä & Co:lla on kokemusta vaativien ja useita asiakkaita koskevien juttukokonaisuuksien hoidosta. Olemme vuosien saatossa kehittäneet kustannustehokkaan prosessin, joka on suunnattu juttuihin, missä mahdollisia vahingonkärsijöitä on paljon. WinCapita -huijauksen korvaushakemuksia käsitellessämme edustimme yli 400 vahingonkärsijää. Osaamistamme on kerrytetty myös ns. asfalttikartellijutussa, jolloin onnistuimme hankkimaan vahingonkärsijöille yhteensä miljoonien korvaukset. Lisäksi edustamme kymmenien mahdollisten vahingonkärsijöiden joukkoa ns. OP Pohjola keskeytysvakuutusjutussa.

Jätä yhteydenottopyyntö

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.