Milloin yrityksen kannattaa hakea itse konkurssiin eikä odottaa, että velkoja hakee? 

Kun osakeyhtiön yrittäjä huomaa, ettei yritys enää pysty maksamaan velkojaan ajallaan, mieleen nousee usein kysymys: kannattaako tässä vaiheessa tehdä vielä jotain vai odottaa, että velkoja hakee yrityksen konkurssiin? 

Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:ssä vapaaehtoista konkurssia ei nähdä epäonnistumisena vaan vastuullisena ratkaisuna tilanteessa, jossa yritystoiminnan jatkaminen ei ole enää realistista. Tässä artikkelissa kerromme sinulle, milloin itse haettu konkurssi on usein parempi vaihtoehto kuin velkojan hakema konkurssi ja miksi ajoituksella on merkitystä. 

Mitä tarkoittaa velkojan hakema konkurssi? 

Velkojan hakema konkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa yrityksen velkoja vie konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen, koska saatavaa ei ole maksettu. Tämä tapahtuu usein sen jälkeen, kun maksukehotukset, perintä ja mahdollinen maksutuomio eivät ole johtaneet suoritukseen. 

Velkojan hakemassa konkurssissa yritys ei itse enää ohjaa tilannetta. Prosessi käynnistyy velkojan aloitteesta ja usein kiireellisessä ja kuormittavassa tilanteessa. Yrittäjä reagoi tapahtumiin sen sijaan, että voisi valmistella ratkaisun hallitusti. 

Käytännössä sillä, kumpi hakee konkurssia ensin, on myös menettelyllistä merkitystä. Kun yritys hakee konkurssia itse, asia tulee käräjäoikeuden käsiteltäväksi yrityksen aloitteesta, mikä voi estää useiden velkojien rinnakkaiset hakemukset ja rauhoittaa prosessin etenemistä hallinnollisesti. 

Miksi itse haettu konkurssi on usein hallitumpi vaihtoehto? 

Itse haettu konkurssi tarkoittaa, että yritys tunnistaa maksukyvyttömyytensä ajoissa ja hakee konkurssia oma aloitteisesti. Tämä ei muuta konkurssin juridista lopputulosta, mutta sillä on merkittävä vaikutus siihen, miten prosessi koetaan ja miten siihen voidaan varautua. 

Itse haetussa konkurssissa yrittäjä voi: 

• valmistella konkurssihakemuksen rauhassa 
• koota tarvittavat tiedot ja asiakirjat etukäteen 
• välttää äkilliset ulosottotoimet ja yllättävät oikeusprosessit 
• käynnistää konkurssin ennen kuin tilanne kriisiytyy 

Konkurssilain näkökulmasta yritys on maksukyvytön, jos se ei pysty maksamaan velkojaan muutoin kuin tilapäisesti. Tämä arvio perustuu kokonaisuuteen, ei yksittäiseen maksamattomaan laskuun.  

Oikea ajoitus suojaa yrittäjää lisäriskeiltä 

Yksi keskeinen syy hakea konkurssia itse ajoissa liittyy yrittäjän vastuuseen. Mitä pidempään maksukyvytöntä toimintaa jatketaan, sitä suuremmaksi kasvaa riski siitä, että syntyy uusia velkoja, joita ei tosiasiallisesti pystytä maksamaan. 

Osakeyhtiön yrittäjän näkökulmasta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi: 

• verovelkojen kasvua 
• uusien sopimusvelvoitteiden syntymistä 
• tilannetta, jossa yrityksen velkoja voidaan vaatia suoraan yrittäjältä henkilökohtaisten takausten perusteella 

Vaikka osakeyhtiö suojaa yrittäjää henkilökohtaiselta vastuulta lähtökohtaisesti, vastuukysymykset voivat nousta esiin, jos toimintaa jatketaan selvästi maksukyvyttömänä. Oikea ajoitus auttaa katkaisemaan tämän riskin. 

Usein suurin virhe ei ole konkurssiin hakeutuminen, vaan se, että päätöstä lykätään liian pitkään. Itse haettu konkurssi antaa yrittäjälle mahdollisuuden päättää prosessin aloituksesta hallitusti sen sijaan, että tilanne karkaa velkojan käsiin.

Heikkilä & Co:n lakimies Timo Heikkilä 

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että konkurssia ei voi hakea pelkän hetkellisen kassapulan perusteella. Konkurssin edellytyksenä on maksukyvyttömyys, eli tilanne, jossa yritys ei kykene maksamaan velkojaan muutoin kuin tilapäisesti. Pelkkä maksuvalmiusongelma ei vielä tarkoita konkurssia, mutta pitkittyessään se voi kehittyä maksukyvyttömyydeksi. 

Miten arvioit, onko nyt oikea hetki hakea itse konkurssiin? 

Yrittäjän ei tarvitse odottaa täydellistä varmuutta. Usein päätös tehdään sen perusteella, onko realistista polkua ulos tilanteesta. 

Näiden kysymysten avulla voit hahmottaa ajoitusta: 

Jos useampaan kysymykseen vastatessa herää huoli siitä, ettei yrityksen tilanne ole enää hallinnassa, itse haettu konkurssi voi olla ajoissa tehty ja vastuullinen ratkaisu. 

Milloin itse haettu konkurssi on kokonaisuutena perusteltu ratkaisu? 

Päätös hakea konkurssia itse ei perustu pelkästään siihen, tekeekö konkurssihakemuksen yritys itse vai velkoja. Kyse on laajemmasta arviosta: onko yritys tosiasiallisesti maksukyvytön, voidaanko toimintaa jatkaa ilman lisävelkojen syntymistä ja millaisia vaikutuksia ratkaisulla on yrittäjän asemaan. 

Ajoitus on yksi osa kokonaisuutta, mutta sen rinnalla on arvioitava myös henkilökohtaiset sitoumukset, mahdolliset takaukset, kirjanpidon tilanne sekä se, miten konkurssimenettely etenee käytännössä. Päätös ei siis ole pelkkä reaktio velkojan toimiin, vaan harkittu ratkaisu tilanteessa, jossa yritystoiminnan jatkaminen ei enää paranna velkojien asemaa eikä yrittäjän omaa tilannetta. 

Itse haettu konkurssi voi tällaisessa tilanteessa olla tapa siirtää epävarma ja kuormittava tilanne hallittuun menettelyyn, jossa vastuut ja velvoitteet käsitellään lain mukaisesti ja prosessi etenee selkeästi määriteltyjen vaiheiden kautta. 

Lue lisää artikkelisarjasta 

• Henkilökohtainen vastuu 
• Yrityksen velat 
• Vaihtoehdot konkurssille 
• Prosessin kulku 
• Kustannukset ja tilanne konkurssin jälkeen 
• Maine ja tulevaisuus 
• Kirjanpito ja menneet päätökset 
• Henkinen kuormitus 
• Lakimiehen rooli