Yrittäjän vastuu vapaaehtoisessa konkurssissa – mitä henkilökohtaisia vastuita omistajalla on?

Moni osakeyhtiön yrittäjä viivyttää konkurssihakemusta yhdestä syystä. Pelkona on, että yrityksen kaatuminen kaataa samalla oman talouden. Ajatus henkilökohtaisesta vastuusta tuntuu epämääräiseltä ja uhkaavalta, eikä kukaan oikein osaa sanoa, missä vastuu oikeasti alkaa ja mihin se päättyy. 

Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:ssä lähdemme aina liikkeelle siitä, että yrittäjä ymmärtää oman asemansa rauhassa ja tosiasioihin nojaten. Konkurssi ei ole automaattisesti henkilökohtainen katastrofi. Usein päinvastoin. Oikea-aikainen itse haettu konkurssi voi katkaista vastuiden kasvun ja tuoda tilanteeseen hallinnan. 

Lähtökohta, josta moni yllättyy 

Osakeyhtiössä peruslähtökohta on yksinkertainen. Yritys vastaa veloistaan omalla varallisuudellaan. Omistaja ei vastaa henkilökohtaisesti, vaikka omistaisi yhtiön sataprosenttisesti. 

Tämä tarkoittaa, että pelkkä osakeyhtiön konkurssi ei tee yrittäjästä henkilökohtaisesti velallista. Konkurssissa käsitellään yhtiön varat, ei yrittäjän henkilökohtaista omaisuutta. 

Silti on hyvä tiedostaa, että tietyissä poikkeustilanteissa yrittäjälle voi syntyä henkilökohtaisia vastuita, jotka eivät näy yhtiön kirjanpidossa.  

Milloin henkilökohtainen vastuu voi syntyä? 

Henkilökohtainen vastuu ei synny konkurssista itsestään, vaan muista sitoumuksista ja toimista. Tyypillisimpiä tilanteita ovat: 

• henkilökohtaiset takaukset pankkilainoista 
• omavelkaiset takaukset leasing- tai rahoitussopimuksista 
• verovelkoihin liittyvät vastuut poikkeustilanteissa 
• vahingonkorvausvastuu, jos yhtiötä on johdettu selvästi lainvastaisesti 

Jos olet allekirjoittanut henkilökohtaisen takauksen, konkurssi ei poista sitä. Tällöin velkoja voi vaatia maksua suoraan sinulta. 

Poikkeukselliset vahingonkorvausvastuun tilanteet 

Henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen voi kuitenkin liittyä myös tilanteita, joissa kyse ei ole yksittäisestä sopimuksesta, vaan yhtiön johdon toiminnasta ennen konkurssia. 

Esimerkiksi jos yhtiön oma pääoma on menetetty eikä tästä tehdä lakisääteistä ilmoitusta kaupparekisteriin, vastuu voi tulla kyseeseen silloin, jos laiminlyönti on syy-yhteydessä velkojalle aiheutuneeseen vahinkoon. Pelkkä ilmoituksen tekemättä jättäminen ei siis vielä riitä, vaan olennaista on se, onko yhtiön toimintaa jatkettu tavalla, joka on lisännyt velkojien tappioita. 

Henkilökohtainen vastuu voi syntyä myös laittoman varojenjaon tilanteissa, jos yhtiöstä on jaettu varoja, vaikka maksukyvyn tai varojenjaon edellytykset eivät ole täyttyneet. Käytännössä nämä tilanteet liittyvät selvästi virheellisiin ratkaisuihin, eivät tavanomaiseen liiketoiminnan epäonnistumiseen. 

Lisäksi yhtiön toiminnan jatkaminen maksukyvyttömänä ilman realistista mahdollisuutta selviytyä voi tietyissä tilanteissa johtaa vahingonkorvausvastuuseen, jos velkojille aiheutuu lisävahinkoa sen vuoksi, että konkurssiin hakeutumista on viivytetty. 

Sen sijaan tavallinen liiketoiminnallinen epäonnistuminen, heikko kassavirta tai vääräksi osoittautunut strategia eivät synnytä henkilökohtaista vastuuta. 

Näille vastuutilanteille on yhteistä se, että ne liittyvät poikkeuksellisiin laiminlyönteihin tai viivyttelyyn, eivät itse haettuun konkurssiin ratkaisuna. 

Vapaaehtoinen konkurssi voi katkaista vastuiden kasvun 

Moni yrittäjä jatkaa toimintaa liian pitkään juuri siksi, että pelkää konkurssia. Ironista kyllä, vastuut kasvavat usein nimenomaan odottamalla. 

Kun yritys on maksukyvytön eikä kykene suoriutumaan veloistaan niiden erääntyessä, hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuutena on reagoida. Jos toimintaa jatketaan ilman realistista mahdollisuutta selviytyä, riskit henkilökohtaisesta vastuusta kasvavat. 

Itse haettu konkurssi voi tässä tilanteessa olla vastuullinen ratkaisu, joka suojaa yrittäjää myöhemmiltä vaatimuksilta. 

Näin hahmotat oman henkilökohtaisen riskisi 

Jos pohdit omaa vastuutasi, käy nämä askeleet läpi: 

1. Listaa kaikki sopimukset, joissa olet mukana henkilökohtaisesti 
2. Tarkista erityisesti takaukset ja yhteisvastuut 
3. Arvioi, onko yhtiö tosiasiallisesti maksukyvytön 
4. Selvitä, onko toiminnan jatkaminen realistista vai vain viivyttelyä 
5. Keskustele asiantuntijan kanssa ennen kuin tilanne pakottaa 

Usein jo tämä läpikäynti rauhoittaa tilannetta huomattavasti. 

Esimerkki oikeuskäytännöstä: takaus ratkaisee vastuun rajat 

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2007:43 on arvioitu takaajan vastuun luonnetta tilanteessa, jossa päävelallinen ei suoriudu veloistaan. Ratkaisussa Korkein oikeus totesi, että takaus on päävelkaan sidottu sitoumus, jonka voimassaolo ja laajuus määräytyvät takauksen ehtojen perusteella. 

Ratkaisu havainnollistaa sitä, että yrittäjän henkilökohtainen vastuu ei synny yhtiön konkurssista, vaan siitä, mihin hän on erikseen sitoutunut. Konkurssi ei itsessään laajenna vastuuta eikä tee yrittäjästä yleisesti vastuullista yhtiön veloista. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrittäjä vastaa vain niistä veloista, joista hän on antanut henkilökohtaisen takauksen. Vastuun rajat määräytyvät sopimusten, eivät konkurssin tai yritystoiminnan epäonnistumisen perusteella. 

Lähde: Korkein oikeus, KKO 2007:43 (Finlex) 

Usein yrittäjä pelkää vastuuta enemmän kuin olisi syytä. Kun asiat puretaan auki konkreettisesti, tilanne muuttuu hallittavaksi.

Heikkilä & Co:n lakimies Timo Heikkilä

Henkilökohtainen vastuu osana päätöstä hakeutua itse konkurssiin

Henkilökohtaiset takaukset ja mahdolliset vahingonkorvausvastuut ovat keskeinen osa yrittäjän tilannearviota, mutta ne eivät yksin ratkaise kysymystä konkurssiin hakeutumisesta. Päätös ei perustu yhteen sopimukseen tai yksittäiseen riskiin, vaan siihen, mikä on yhtiön todellinen taloudellinen tilanne ja miten siihen reagoidaan. 

Kun yritys on maksukyvytön, arviointi laajenee: milloin vastuiden kasvu voidaan katkaista, milloin toiminnan jatkaminen ei enää paranna velkojien asemaa ja milloin oikeudellisesti selkein ratkaisu on siirtää asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Päätös hakeutua itse konkurssiin liittyy tähän kokonaisarvioon, jossa henkilökohtainen vastuu, maksukyky ja menettelyn seuraukset tarkastellaan yhdessä ennen lopullista ratkaisua. 

Lue lisää artikkelisarjasta: 

• Mitä yrityksen veloille tapahtuu vapaaehtoisessa konkurssissa? 
• Milloin yrityksen kannattaa hakea itse konkurssiin eikä odottaa velkojan hakemusta? 
• Onko vapaaehtoinen konkurssi tapa lopettaa yritystoiminta? 
• Miten itse haettu konkurssi etenee käytännössä askel askeleelta? 
• Paljonko vapaaehtoinen konkurssi maksaa ja mitä yrittäjälle jää sen jälkeen? 
• Miten itse haettu konkurssi vaikuttaa yrittäjän maineeseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin? 
• Mitä yrityksen kirjanpidosta ja aiemmista päätöksistä tarkastellaan itse haetussa konkurssissa? 
• Milloin vapaaehtoinen konkurssi on yrittäjälle inhimillisesti järkevä ratkaisu? 
• Miksi vapaaehtoinen konkurssi kannattaa hoitaa hallitusti lakimiehen avulla?