Kolme vuotta ennen konkurssia – mitä tilinpäätöksesi kertoo jo nyt yrityksesi tulevaisuudesta?

Yrityksen taloudelliset vaikeudet eivät yleensä ala yhdessä tilikaudessa. Harva toimitusjohtaja herää tilanteeseen, jossa konkurssi olisi täysin odottamaton. Todellisuudessa konkurssia edeltää usein usean vuoden mittainen kehitys, jossa ongelmat näkyvät jo tilinpäätöksissä, vaikka liiketoiminta vielä jatkuisi.

Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:ssä kohdataan toistuvasti yrityksiä, jotka pohtivat, onko tilanne vielä korjattavissa vai onko konkurssi jo väistämätön. Vastaus tähän kysymykseen löytyy usein yllättävän kaukaa yrityksen historiasta. Joona Torniaisen konkurssin ennustamista koskeva tutkimus osoitti, että jo kolme vuotta ennen konkurssia tilinpäätöksestä voidaan tunnistaa merkkejä, jotka erottavat konkurssiin ajautuvat yritykset niistä, jotka kykenevät jatkamaan toimintaansa.

Konkurssi ei synny yhdessä vuodessa 

Yritysjohdon näkökulmasta taloudellinen kriisi näyttäytyy usein yksittäisten vastoinkäymisten ketjuna. Yksi huono tilikausi selitetään poikkeuksena, jonka ajatellaan korjaantuvan seuraavana vuonna.

Torniaisen tutkimus osoittaa kuitenkin, että konkurssi on harvoin yksittäisen epäonnistuneen vuoden seurausta. Torniaisen tutkimusaineistossa konkurssiyritysten taloudellinen tila heikkeni systemaattisesti usean vuoden ajan ennen konkurssia. Kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus erosivat toimivista yrityksistä jo kolme vuotta ennen konkurssin toteutumista .

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysjohto tekee usein ratkaisevia päätöksiä jo silloin, kun konkurssi ei vielä tunnu ajankohtaiselta. 

Mitä tutkimus kertoo kolmesta vuodesta ennen konkurssia?  

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1 264 suomalaisen osakeyhtiön tilinpäätöstietoja ja luotiin malleja, joilla konkurssia ennustettiin jopa kolmen vuoden aikajänteellä .

Tulokset osoittavat, että konkurssiin ajautuvat yritykset erottuvat toimivista yrityksistä jo varhaisessa vaiheessa:

• Konkurssiyritysten kannattavuus oli selvästi heikompi.
  • Käyttökateprosentin keskiarvo oli -0,7 % vrt. 31,9 % (terve yritys).
• Maksuvalmiutta kuvaavat tunnusluvut olivat keskimäärin matalampia.
  • Quick ration keskiarvo oli 0,96 vrt. 1,56 (terve yritys)
• Vakavaraisuus oli heikentynyt jo useita vuosia ennen konkurssia.
  • Omavaraisuusaste oli -23,1 % vrt. 60,0 % (terve yritys)

Vaikka kaikki tunnusluvut eivät vielä olleet kriittisellä tasolla, kokonaisuus erosi selvästi terveistä yrityksistä. Kehitys ei ollut hetkellinen, vaan johdonmukaisesti heikkenevä.

Kolmen vuoden ajanjakso on usein ratkaiseva yrityssaneerauksen kannalta 

Yrityssaneeraus ei ole tarkoitettu yrityksille, jotka ovat jo ajautuneet peruuttamattomaan tilanteeseen. Yrityssaneerauslain mukaan menettelyn tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen.

Keskeinen arviointikysymys on maksukyvyttömyys. Laissa maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa velallinen muuten kuin tilapäisesti on kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Pelkkä heikko tulos tai yksittäiset maksuvaikeudet eivät vielä tarkoita pysyvää maksukyvyttömyyttä.

Juuri tästä syystä kolmen vuoden ajanjakso ennen konkurssia on juridisesti merkittävä. Tutkimuksen mukaan tässä vaiheessa taloudelliset ongelmat ovat jo nähtävissä, mutta yritys ei useinkaan ole vielä pysyvästi maksukyvytön. Tämä on tyypillisesti se vaihe, jossa saneerauksen edellytyksiä voidaan vielä realistisesti arvioiden voi olla.

Milloin yrityssaneeraushakemus tehdään liian myöhään? 

Yrityssaneeraus ei ole automaattinen vaihtoehto konkurssille. Laissa on nimenomaisesti säädetty useita esteitä saneerausmenettelyn aloittamiselle. Menettelyä ei voida aloittaa esimerkiksi silloin, jos:

• yrityksen maksukyvyttömyys ei ole enää korjattavissa,
• yrityksen varat eivät riitä saneerausmenettelyn kustannuksiin,
• yritys ei ole pystynyt suoriutumaan uusista veloistaan,
• kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai
• saneerausohjelman edellytyksiä ei ole nähtävissä.

Kolme vuotta ennen konkurssia nämä esteet eivät useinkaan vielä täyty. Vuotta ennen konkurssia tilanne on usein jo olennaisesti toinen.

Näin luet tilinpäätöstä kolmen vuoden aikajänteellä

Tilinpäätöksiä kannattaa tarkastella pidemmältä ajanjaksolta kuin vain viimeiseltä tilikaudelta.

Konkurssihakemus ei sulje pois saneerausta

Usein yritysjohdolla on virheellinen käsitys siitä, että konkurssihakemus estäisi saneerauksen. Näin ei ole.

Velallista koskevan konkurssihakemuksen vireilläolo ei estä saneeraushakemuksen käsittelyä, kunhan saneerausasia pannaan vireille ennen kuin tuomioistuin on tehnyt päätöksen velallisen konkurssiin asettamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että reagointiajalla on ratkaiseva merkitys.

Lakimiehen näkökulma – ajoitus ratkaisee

Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:ssä yrityssaneerausta arvioidaan aina kokonaisuutena. Kolme vuotta ennen konkurssia tehty arvio antaa vielä aidon mahdollisuuden vaikuttaa lopputulokseen. Myöhemmässä vaiheessa vaihtoehdot kapenevat nopeasti.

Yrityssaneeraus ei kaadu siihen, että yrityksellä on vaikeuksia. Se kaatuu siihen, että vaikeuksiin tartutaan liian myöhään. Tutkimus tukee hyvin sitä, mitä näemme käytännössä.

Timo Heikkilä, lakimies

Milloin hakea lakimiehen apua?

Tilinpäätöksen yksittäinen heikko luku ei vielä tarkoita, että yritys olisi ajautumassa konkurssiin tai että yrityssaneeraus olisi ajankohtainen. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että konkurssiin ajautuvilla yrityksillä useat taloudelliset ongelmat kasaantuvat ja syvenevät usean vuoden ajan.

Lakimiehen arvio on usein perusteltu silloin, kun tilinpäätöksessä näkyy samanaikaisesti heikkenevä kannattavuus, laskeva maksuvalmius ja heikentyvä vakavaraisuus useamman tilikauden aikana. Erityisesti tilanteissa, joissa kehityssuunta on selvästi negatiivinen mutta yritys kykenee vielä hoitamaan velvoitteensa, ulkopuolinen arvio voi auttaa hahmottamaan, onko kyse tilapäisestä notkahduksesta vai rakenteellisesta ongelmasta.

Yrityssaneerauksen ja konkurssin välinen raja ei ole aina yksiselitteinen. Yritysjohdon kannalta keskeinen kysymys ei ole, onko tilanne vielä siedettävä, vaan onko yritys edelleen jatkamiskelpoinen. Siksi vastuullinen lähestymistapa korostaa ajoissa tehtyä tilannearviota, jossa taloudellisia tunnuslukuja tarkastellaan kokonaisuutena eikä yksittäisinä poikkeamina. Tämä auttaa yritysjohtoa tekemään päätöksiä tiedon, ei toiveajattelun, varassa.