Käsitteet yhdenmukaisiksi ja lisää seuraamuksia salassapitosopimusten rikkomistilanteisiin
Uusi liikesalaisuuslaki yhdenmukaistaa meillä voimassa olleet, useat samaa asiaa tarkoittavat käsitteet liikesalaisuuskäsitteeksi. Aikaisemmin eri laeissa on käytetty eri käsitteitä kuten liike- ja ammattisalaisuus, ammatti- ja liikesalaisuus, liikesalaisuus ja yrityssalaisuus. Liikesalaisuuden määritelmä kattaa myös ammattisalaisuuden.
Uusi liikesalaisuuslaki rinnastaa tekniset ohjeet liikesalaisuuksiin. Teknisellä ohjeella tarkoitetaan teknistä toimintaohjetta tai – mallia, jota voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnassa ja jonka suoja perustuu siihen, että se on uskottu luottamuksellisesti jollekulle tietyn tehtävän suorittamista varten tai muuten liiketoimintatarkoituksessa. Kyse voi olla esim. reseptistä, ohjeesta tai piirustuksesta. Ne eivät ole salaisia, eikä niillä tarvitse olla samalla tavalla taloudellista arvoa samassa mielessä kuin liikesalaisuuksilla. Tällä on yrityksille tärkeä merkitys, mikäli tieto ei täytä liikesalaisuus -määritelmää. Tekninen tieto voi olla missä muodossa tahansa, kuten paperisena, sähköisenä tai suullisena.
Laissa määritellään selkeästi mikä on oikeutettua ja oikeudetonta liikesalaisuuden hankintaa, käyttöä ja ilmaisemista. Jos liikesalaisuutta on loukattu, käräjäoikeus tai markkinaoikeus voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta kieltää loukkaajaa jatkamasta tai toistamasta loukkaavaa tekoa tai ryhtymästä tällaiseen tekoon. Tuomioistuin voi myös määrätä vetämään loukkaavat tavarat markkinoilta tai muuttamaan tavaroita niin, että liikesalaisuutta loukkaava ominaisuus poistetaan niistä. Vaihtoehtoisesti oikeudenloukkaaja voi joutua maksamaan liikesalaisuuden haltijalle käyttökorvausta ja hyvitystä. Pääsääntönä on myös aiheutetun vahingon korvaaminen täysimääräisenä.
Suomessa käyttöön poikkeuksellinen kahden tuomioistuimen malli
Liikesalaisuusriidat käsitellään pääsääntöisesti käräjäoikeudessa, sillä ne ovat usein osa laajempaa sopimusriitaa esim. työsuhteissa. Mikäli vastaajana on yritys tai elinkeinonharjoittaja, voidaan kanne nostaa myös markkinaoikeudessa. Kantajana markkinaoikeudessa voi olla yhtä lailla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Markkinaoikeus ei voi tutkia rikokseen perustuvia vaatimuksia ja samaa asiaa ei voi käsitellä sekä käräjäoikeudessa että markkinaoikeudessa.
P.S. Ja näissäkin asioissa, kannattaa kääntyä asiansa osaavan lakimiehen puoleen.