Parempaa suojaa yrityksille – älä silti unohda salassapitosopimuksia
Uudella liikesalaisuuslailla pantiin täytäntöön EU:n liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. 15.8.2018 voimaan tullut liikesalaisuuslaki säätää elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden suojasta. Liikesalaisuuslaki kokoaa hajallaan olevan sääntelyn liikesalaisuuksista, tuo selkeyttä ja toimii yleislakina liike- ja työsuhteissa. Laki parantaa yritysten mahdollisuuksia saada oikeussuojaa liikesalaisuuden loukkaustilanteissa ja antaa myös nykyistä paremmat mahdollisuudet oikeudenloukkausten ajamiseen riitajuttuina rikosoikeudellisen normiston ohessa.
Saadakseen suojaa liikesalaisuuden haltijan ei tarvitse ryhtyä esim. rekisteröintitoimenpiteisiin. Tämän vuoksi liikesalaisuuksien suoja on tarvittaessa yritysten helposti hyödynnettävissä. Liikesalaisuuksien käyttö erityisesti aineettoman omaisuuden suojakeinona yrityksissä on kasvanut ja merkittävä osa suomalaisyrityksistä käyttää sitä mm. innovaatioidensa suojaamiseen. Liikesalaisuuksien suojaa käytetään erityisesti pk-yrityksissä usein patentin sijasta kustannustehokkuuden, nopeuden ja helppouden vuoksi.
Käytännössä liikesalaisuudet voivat olla hyvin monentyyppistä teknistä tai taloudellista tietoa. Jotta tieto voidaan luokitella liikesalaisuudeksi, sen pitää täyttää kolme edellytystä:
- Liikesalaisuuden on ensinnäkin oltava salaista tietoa. Liikesalaisuus ei siten voi olla tietoa, joka on esim. tietyllä toimialalla yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa. Myöskään henkilön tavanomainen ammattitaito ei ole liikesalaisuus.
- Toiseksi liikesalaisuudella on oltava elinkeinotoiminnan kannalta taloudellista arvoa sen vuoksi, että tieto on salaista. Tiedon paljastuminen voi heikentää yrityksen kilpailuasemaa ja aiheuttaa yritykselle taloudellista vahinkoa. Liikesalaisuuden taloudellinen merkitys ei kuitenkaan edellytä, että yritys olisi jo hyödyntänyt liikesalaisuutta.
- Kolmanneksi liikesalaisuuden haltijan on tullut tehdä kohtuullisia toimenpiteitä pitääkseen tiedon salaisena. Tietojen luottamuksellisuuden pitää siis olla selvää niille, jotka käsittelevät tietoja.
Liikesalaisuus ei ole kuitenkaan yksinoikeus. On siis mahdollista, että useampi taho kehittää tai saa saman tiedon itsenäisesti, kuten tiedon jonkin tuotteen valmistuksessa käytettävästä teknologiasta. Liikesalaisuuksia voivat olla esim. valmistustiedot, testitulokset, liikeideat, hinnoittelutiedot, taitotieto, markkinaselvitykset, talousennusteet, kilpailija-analyysit, asiakasrekisterit, yritysten hallinnollis-organisatoriset tiedot tai vaikkapa tietokoneohjelman lähdekoodi. Myös negatiivinen tieto esim. siitä, että tietty valmistusmenetelmä ei toimi, voi olla liikesalaisuus.
P.S. Ja näissäkin asioissa, kannattaa kääntyä asiansa osaavan lakimiehen puoleen.